Kauneuskirurgiset operaatiot ovat arkipäiväistyneet, mutta vaarattomia ne eivät ole.
Plastiikkakirurgi Heikki Kupi muistuttaa, että kauneuskirurgiassa on riskejä.
– Paljon on. Se sana "kirurgia" siellä taustalla on tärkeä huomioida, Kupi muistuttaa.
Kupilla on lähes 30 vuoden kokemus plastiikkakirurgiasta. Hän toimii KC Clinicin johtavana lääkärinä ja on toinen perustajista.
– Kirurginen toimenpide on nimensä mukaisesti kirurginen toimenpide. Siihen liittyy samat lainalaisuudet kuin muuhunkin kirurgiaan, Kupi kertoo.
Riippuen toimenpiteistä riskit voivat olla esimerkiksi haavan paranemisongelmat kudoksissa, hermovaurion tai lihasvaurion kaltainen pysyvä haitta ja jälkiverenvuoto.
– Myös tulehdusriski on aina huomioitava, varsinkin, jos käytetään vierasesineitä, kuten rintaimplantteja, Kupi kertoo.
Kauneuskirurgialla voidaan Kupin mukaan vaikuttaa merkittävästikin ihmisen elämään ja elämänlaatuun, mutta toimenpiteisiin liittyvät riskit on aina syytä käydä läpi.
– Tärkeää on myös se, että osataan puuttua asioihin. Jos ongelmia tulee, niin tiedetään, miten toimia. Se on tärkeä osa plastiikkakirurgin koulutusta, että osaamme hoitaa ja ohjeistaa oikealla tavalla ongelmatilanteissa, Kupi kertoo.
Lue myös: Minkä ikäisenä voi mennä kauneusleikkaukseen? Plastiikkakirurgi vastaa
Täyteainehoidot
Täyteainehoidot ovat olleet yleisessä keskustelussa jo pidemmän aikaa tapetilla.
– Nostaisin ne kaikkein vaarallisimpien toimenpiteiden top kolmoseen, Kupi pohtii.
Entä miksi naiset hakeutuvat leikkauttamaan häpyhuuliaan? Juttu jatkuu videon alla.
5:22
Yleiskirurgian erikoislääkäri Heidi Lilja kertoo, miksi nuoret naiset hakeutuvat häpyhuulten muovausleikkauksiin.
Kun kasvojen alueelle pistetään ihan mitä tahansa, oli se sitten täyteainetta tai omaa rasvaa, ja aine kulkeutuukin verenkiertoon, voi se aiheuttaa kasvoissa ihon kuolioita ja pysyviä vaurioita.
– Ne voivat vaurioittaa silmänpohjaa ja vaikuttaa aivoverenkiertoon. On kuvattu silmän sokeutumista ja aivoverenkierron aiheuttamia häiriöitä aivokudoksessa. Kyseessä on oikeasti vaarallinen toimenpide, hän muistuttaa.
Kupi arvioi, että vahingot ovat tähän mennessä olleet vähäisiä, mutta mitä enemmän kyseiset toimenpiteet ovat ammattilaisten käsissä, sitä pienemmäksi ne riskit käyvät.
– Jos sinulla ei ole lääkäreiden papereita, niin sinä et saa Suomessa leikata, mutta pistoshoitoja saat tehdä, Kupi paljastaa.
Toinen paljon puhuttu toimenpide on pakaroiden isot rasvaimut.
– Niihin liittyy valittavasti jonkin verran ongelmia, Kupi kertoo.
Hänen mukaansa ongelmia on suhteellisen vähän todettu pohjoismaissa, mutta esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa ja Yhdysvalloissa tilanne on toinen.
– Siellä on ollut useita kuolemantapauksia, kun on siirretty rasvaa pakaroiden alueella. Siellä on isoja verisuonia, joihin on laskimoiden sisään kulkeutunut rasvaa ja se on päätynyt keuhkoverenkiertoon. Se on aiheuttanut potilaalle lähes välittömän kuoleman, Kupi paljastaa.
Sen takia on valittava hyvin tarkkaan, että käy osaavan plastiikkakirurgin pakeilla, joka osaavat tehdä kyseisiä toimenpiteitä.
– Jenkeissäkin on se ongelma, että alalla saattaa olla muitakin, jotka harjoittavat plastiikkakirurgiaa, Kupi toteaa.
Lue myös: Näitä kauneusleikkauksia suomalaiset miehet haluavat – eräs havainto yllätti plastiikkakirurgin: "En ollut huomannutkaan"
Kuka saa tehdä kauneusleikkauksia?
Suomessa kuka tahansa lääkäri voi Kupin mukaan tehdä mitä tahansa kirurgiaa ja tietysti myös plastiikkakirurgiaa.
– Jos sinulla on lääkärin paperit, niin voit leikata vaikka aivoja, sydäntä ja tehdä plastiikkakirurgisia toimenpiteitä, Kupi kertoo.
Pääsääntöisesti ongelma ilmenee juuri kauneuskirurgian saralla, mutta se on olemassa myös esimerkiksi silmäkirurgian puolella.
– Ilmeisesti olemme Euroopan ainoa maa, jossa tämä on niin sanotusti sallittua. Muualla erikoislääkärit ovat erikoistuneet kyseiseen alueeseen ja ovat saaneet tarvittavat koulutukset kyseisiin toimenpiteisiin, Kupi kertoo.
Suomessa puuttuu valvonta, eikä osaamattomissa käsissä tapahtuvat toimenpidevirheet välttämättä edes johda sanktioihin.
– Valvovien viranomaisten on vaikea puuttua, kun ei ole lainsäädäntöä siitä, kuka saa tehdä mitäkin Suomessa. Vaikuttaisiko sellaisen olemassaolo mihinkään on kuitenkin toinen juttu, Kupi pohtii.
Lue myös: "Ei missään nimessä hygieenistä" – näin ulkomailla tehdyt kauneusleikkaukset näkyvät suomalaiskirugin vastaanotolla
Kupi kertoo, että sosiaali- ja terveysalalla on tällä hetkellä käynnissä selvitys. Sen tarkoituksena on tutkia laajemmin esteettisiä hoitoja ja kuinka niitä pitäisi mahdollisesti tulevaisuudessa lainsäädännöllisesti ohjeistaa.
– Se perustuu siihen, että olemme jäljessä eurooppalaisesta järjestelmästä. Yleensä Suomi on edellä kaikessa, mutta tässä olemme jääneet jälkeen.
Kupin mukaan sinisilmäisyys on kostautunut.
– Olemme aikoinaan antaneet suosituksia ja olettaneet, että eihän kukaan lähde tekemään mitään sellaista, mihin ei ole koulutusta. Valitettavasti se ei pidä paikkansa, Kupi kertoo.
Hän uskoo, että tilanne helpottuu muutaman vuoden sisään uuden lainsäädännön voimin.
– Tällöin potilaatkin tietäisivät, että täällä on oikeat ammattilaiset tekemässä näitä töitä. Valitettavasti sitä tietoa ei vielä kunnolla ole, hän summaa.