Tällä vuosituhannella on totuttu siihen, että kunnat eivät laske veroprosenttiaan, päinvastoin. Koko 2000-luvun veroprosentin nostajia on ollut satakunta vuodessa, kunnes viime vuonna suunta kääntyi ja vain 45 kuntaa nosti veroprosenttiaan.
Myös kolme kuntaa vähensi tuloverotustaan. Tämä vuosi näyttää muodostuvan poikkeukselliseksi: jo nyt kolmetoista kuntaa on ilmoittanut laskevansa veroprosenttiaan ja päätökset puuttuvat vielä kolmasosalta kuntia.
– Varmaan joitakin tulee vielä lisää, joten aletaan olla samalla tasolla kuin vuonna 2000, jolloin edellisen kerran laskijoiden määrä oli näin suuri, kertoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.
Syyt tilanteeseen ovat melko yhtenevät. Veroprosenttia laskevat nyt ne, jotka joutuivat takavuosina pahoihin talousvaikeuksiin ja nostivat verotustaan maan korkeimmalle tasolle.
– Meillä aloitettiin tiukka talouden säästökuuri vuonna 2013 ja sen kuuden miljoonan säästötavoitteesta pidettiin kiinni. Nyt voitiin laskea veroprosenttia, kertoo Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivunen.
Tie ei ollut helppo.
– Kyllä siellä oli kipeitä ja isoja ratkaisuja. Kouluverkkoa supistettiin, henkilökuntaa lomautettiin ja irtisanottiinkin, rakenteita ja toimintatapoja uudistettiin, hammashuolto ulkoistettiin, luettelee kaupunginjohtaja Koivunen.
Ongelmat ja keinot ovat olleet samansuuntaisia muissakin veroprosenttiaan laskeneissa kunnissa.
– Näissä kunnissa on eletty pitkään tiukkaa talouden aikaa ja veroprosenttia on jouduttu nostamaan hyvinkin korkealle tasolle. Nyt kun tasapaino vihdoin häämöttää, ollaan valmiita siihen, että ei veroteta oman kunnan elinvoimaa jos ei ole ihan pakko, luonnehtii pääekonomisti Punakallio.
Aaltoliikettä ylöspäin
Edellinen suuri veroprosenttien laskurynnäkkö koettiin vuonna 2000, jolloin viisitoista kuntaa laski verotustaan. Sitten ennen nähtiin vielä hämmästyttävämpi tilanne.
– Vuonna 1997 laman jälkeen peräti 44 kuntaa laski veroprosenttiaan. Tosin sitä oli jouduttu nostamaan vuosi toisensa jälkeen heti lamavuosista lähtien, kertoo pääekonomisti Minna Punakallio.
Suomalaisten kuntaverotus on edelleen hyvin epätasa-arvoista ja pääsääntöisesti se on noussut. Keskimääräinen kuntavero on jo liki 20 prosentin luokkaa. Alimmillaan suomalainen selviää 16,5 prosentin kuntaveroilla, kalleimmillaan kansalainen joutuu pulittamaan jopa 22,5 prosentin mukaista kuntaveroa. Tämä tarkoittaa sitä, että käteen jäävän rahan haitari venyy jo liki 2000 euron suuruiseksi.
– Kyllähän tämä veroprosentin lasku on hyvä asia, vaikka ei kai se muutamaan kymppiä enempää vuodessa vielä vaikuta, arvioi postimies Teemu Höykinpuro Alajärvellä.
Palvelut ennallaan?
Alajärvellä tärkeimpänä ohjenuorana säästöihin lähdettäessä pidettiin sitä, että palvelut eivät heikkene. Kun asiaa nyt kysyy, näin tuntuu olevan.
– Kyllä kai ne palvelut on vain parantuneet, arvioi eläkeläinen Jaakko Lepistö.
Samaa mieltä ovat Höykinpuro ja Marjatta Takalo.
– Täällähän on palvelut parantuneet viime vuosien aikana, että toivottavasti jatkossa samaan tahtiin mennään, sanoo Höykinpuro.
Veroprosentin lasku otettiin joulun alla hyvillä mielin uutisena vastaan.
– Kun palvelut on hyvät, niin onhan se myönteinen asia, että vielä lasketaan veroprosenttia, tuumii Takalo.
Kaupunginjohtaja Vesa Koivunen hymyilee hänkin pitkästä aikaa.
– Ollaan kaikki tyytyväisiä siitä, että on saatu talous tasapainoon. Sen kanssa on nyt helpompi elää ja tehdä investointeja ja viedä hommaa eteenpäin, kuvailee Koivunen.
Seuraavat kunnat ovat tähän mennessä ilmoittaneet laskevansa veroprosenttiaan:
Alajärvi, Jomala, Urjala, Kitee, Orivesi, Outokumpu, Oulainen, Ruovesi, Siikalatva, Puumala, Rautjärvi, Kustavi ja Suonenjoki.