Kuntien takaraja ensi vuoden veroprosenttien ilmoittamiseen umpeutui vuorokauden vaihteessa. Eilisen ennakkotietojen mukaan yllättävän harva kunta, noin 50 kappaletta, nostaa tulo- tai kiinteistöveroprosenttia. Taustalla on ekonomistin mukaan hieman yllättäen Suomen suotuisa talouskehitys ja mahdollisesti – vähemmän yllättäen – tuleva vaalivuosi.
Kuntataloudella menee huonosti, mutta veroprosenttiaan nostaa vain harva. Miksi? Katso video!
Päättyvän vuoden keskimääräinen kuntaveroprosentti oli kuntaliiton tietojen mukaan 19,86. Prosentti laski ensimmäistä kertaa 20 vuoteen.
Korkeimmat prosentit tänä vuonna olivat Jämijärvellä, Reisjärvellä, Teuvalla, joiden prosentti oli 22,5 prosenttia. Näiden kuntien tuloveroprosentti pysyy samana myös ensi vuonna.
– Tämä on ollut hyvinkin katto, jota ei ole oikein uskallettu lähteä testaamaan, sanoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.
Kunnilla arveltiin olleen painetta veroprosentin nostoon ensi vuodeksi. Yllättävän harva kunta kuitenkinilmoitti nostavansa veroprosenttia.
– Syyt ovat vähän epämääräisiä vielä, mutta kyllä se on nämä verovähennykset. Viime vuonna työllisyys voimistui ja parani niin merkittävästi. Se kasvatti verovähennyksiä ja niiden kasvaminen aiheutti kuntien verotuottojen heikkenemistä.
Ainakin viidessä kunnassa prosentti laskee
Ensi vuonna järjestetään eduskuntavaalit, Euroopan parlamentin vaalit ja luultavasti maakuntavaalit. Punakallion mukaan vaalien läheisyys saattaa hillitä kuntapäättäjien halua nosta veroprosenttia.
– Monessa kunnassa olisi ollut ihan syytäkin, koska tulot ja menot eivät menneet tasapainoon. Monin paikoin ei lähdetty korottamaan veroja, koska kunnat kokevat, että kärkiverrottajien joukkoon kuuluminen on haitallista imagolle. Varmasti myös vaalivuoden poliittiset paineet näkyvät monessa kunnassa, Punakallio arvioi.
Ainakin viisi kuntaa laskee tuloveroprosenttia. Näistä Maarianhamina, Kumlinge ja Finström sijaitsevat Ahvenanmaalla ja Kustavi sekä Kitee mantereella.
Oripäässä Varsinais-Suomessa ollaan toimittu toisin. Kunta päätti nostaa veroa peräti puolella toista prosenttiyksiköllä 21,5 prosenttia. Korotus on ennakkotietojen mukaan suurin.
Oripää korottaa eniten
Oripään kunnanhallituksen puheenjohtaja Päivi Kössi perustelee päätöstä palveluiden varmistamisella.
– Eihän kukaan tietysti tällaisesta hurraata huuda eikä päälakea taputa, mutta talous alkaa olla nollissa ja palvelut halutaan säilyttää. Vanhat ylijäämä alkaa olla käytetty. Me haluamme säilyttää itsenäisen ja palvelevan kunnan.
Ei usko imagohaittaan
Hänen mukaansa veronkorotuksen tuottamalla lisätulolla on merkittäviä vaikutuksia Oripäälle.
– Sillä saadaan budjetti nollatasolle tai vähän ylijäämää kunnan kassaan kerrytettyä.
Kössi ei usko korkean veroprosentin olevan Oripäälle kilpailu- tai imagohaitta.
– Ainakin täällä Varsinais-Suomessa en ole huomannut Väki liikkuu muiden syiden takia.
Keveintä verotus on Ahvenanmaalla
Suomen alhaisimmat tuloveroprosentit ovat ensi vuonna Ahvenanmaan Jomalassa (16,5%) sekä Brändössä ja Lemlandissa (16,75%) ja mantereen Kauniaisissa (17%).
Suurista kaupungeista Helsingissä ja Espoossa ovat matalimmat tuloveroprosentit (18%). Myös Eurajoella prosentti on 18 ja sitä täksi vuodeksi laskeneessa Kustavissa 18,5. Myös Keski-Suomen Luhangalla prosentti oli 18,5.
Delfiineistä tuttu Tampere, pandoista tuttu Ähtäri, leijonasta tuttu Ruokolahti, jääkarhuista tuttu Ranua ja kymmenkunta muuta eivät olleet vielä eilisaamuun mennessä ilmoittaneet tietojaan. Lopulliset tiedot saataneen tämän päivän aikana.