Keväinen auringonpaiste painaa autokuumetta suoneen injektioruiskun lailla. Annoimme auto- ja liikenneturvallisuusasiantuntijallemme, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalaiselle toimeksiannon etsiä sopiva auto muutamaan eri käyttötarkoitukseen ja hieman erilaisilla budjeteilla.
Käytetyn auton ostossa Vesalainen pitää hyvänä lähtökohtana sitä, että pyrkii etsimään mahdollisimman uuden ja vähän ajetun auton, mikä omalla budjetilla on saatavissa.
– Tietenkin auton pitää myös vastata omaa autonkäyttötarvetta, Vesalainen naurahtaa.
Alustava kartoitus ja taustojen selvittely
Kartoitus kannattaa aloittaa nettipalveluiden avulla. Hakuja voi tehdä hieman omaa budjettia korkeammilla hinnoilla, koska pyynneissä on usein jonkin verran ilmaa. Kun vastaan tulee mielenkiintoinen yksilö, on sen taustat syytä selvittää tarkasti. Auton rekisteri-, vero- ja historiatiedot pystyy pääsääntöisesti selvittämään Trafin Oma asiointi -palvelusta. Saatavilla oleva tietosisältö vaihtelee tietojen julkisuuden ja mahdollisten tietojen luovutuskieltojen mukaan. Myös soitto edelliselle omistajalle kannattaa.
Huolellinen silmäily ja koeajo
Kun taustatyö on tehty, kannattaa autoa lähteä katsomaan ja koeajamaan. Toki lähellä olevaa autoa voi käydä vilkaisemassa jo ennen rekisteri- ja historiatietojen selvittämistä, mutta auton ollessa hiemankin kauempana, kannattaa toimia toisessa järjestyksessä. Näin ei tule tehtyä turhaa reissua vieraalle paikkakunnalle.
Monesti netissä hyvältä vaikuttanut vaihtoehto osoittautuu paikan päällä hirveäksi rääsyksi. Tämän vuoksi Vesalainen pitääkin erityisen tärkeänä, että auto nähdään ennen ostopäätöksen tekoa. Yleistymässä ovat palvelut, joissa myyjä toimittaa auton ostajalle.
– Kun auto on jo tuotu kotipihaan, on ostajalla usein korkeampi kynnys perääntyä kaupasta, Vesalainen varoittelee.
Vesalaisen tällä kertaa poimimat vaihtoehdot ovat valittu pelkän netti-ilmoituksen perusteella. Autojen taustoja ja myyjien antamia tietoja ei ole tutkittu eikä autoja ole käyty katsomassa. Nämä toimenpiteet olisivat edessä seuraavaksi, jos autoja oltaisiin oikeasti ostamassa. Tärkeää on myös huomata, että myynti-ilmoituksessa mainittu huoltokirja ei ole vielä tae siitä, että auto on oikeasti huollettu asianmukaisesti. Huoltokirjaan ja siinä oleviin merkintöihin on syytä tutustua kriittisesti.
Perheen kakkosauto 7 000 eurolla
Vesalaisen bongaus on Peugeot 207 SW vuosimallia 2008, jolla on ajettu 41 000 kilometriä.
Perustelut valinnalle:
- Pienessä farmarissa on kohtuullisesti tilaa perheen arkiliikkumistarpeisiin, kuten harrastusvälineiden kuljettamiseen yms.
- Viisiovisuus helpottaa useamman hengen yhtäaikaista autoon menoa ja sieltä pois tuloa.
- Ajomäärä on varsin kohtuullinen.
- Autossa on ajonvakautusjärjestelmä.
- Auto on säännöllisesti merkkihuollettu.
Nuoren ensiauto 3 500 eurolla
Vesalaisen bongaus on Renault Laguna vuosimallia 2007, jolla on ajettu 109 000 kilometriä.
Perustelut valinnalle:
- Budjetti on pieni, joten järkevällä kilometrimäärällä olevat, alle 10 vuotta vanhat, vaihtoehdot ovat varsin vähissä.
- Ajomäärä on hintaan nähden kohtuullinen.
- Autossa on hintaansa nähden hyvin turvatekniikkaa tarjolla, muun muassa ajonvakautusjärjestelmä.
- Kyseessä on ison kokoluokan tukeva perheauto.
- Auton yleisilme kuvissa on siisti.
- Autossa on myyjän ilmoituksen mukaan huoltohistoria.
Leskirouvan mökkiauto 7 000 eurolla
Vesalaisen bongaus on Skoda Fabia vuosimallia 2008, jolla on ajettu 15 000 kilometriä.
Perustelut valinnalle:
- Tämän kokoluokan auto on näppärä kaupungissa mutta sillä kelpaa lähteä myös matka-ajoon maantielle.
- Riittää tiloiltaan erinomaisesti yhden ihmisen tarpeisiin.
- Auto on kuvissa todella siistin näköinen – kuin uutta vastaava.
- Ajomäärä on poikkeuksellisen pieni auton ikä huomioon ottaen.
- Autossa on ajonvakautusjärjestelmä.
Poikamiehen auto 8 000 eurolla
Vesalaisen bongaus on BMW 316 vuosimallia 2004, jolla on ajettu 34 000 kilometriä.
Perustelut valinnalle:
- Auto on suhteellisen vanha, mutta tässä tapauksessa poikkeuksellisen alhainen kilometrimäärä kompensoi ikää.
- Autossa on ajonvakautusjärjestelmä.
- Auto näyttää yleisilmeeltään todella siistiltä.
- Automaattivaihteisto tekee ajamisesta vaivatonta.
- Ulkonäkö on nuorekas.
- Auto on merkkihuollettu.
Ikäautoilijalle soveltuva auto noin 20 000 eurolla
Vesalaisen bongaus on Skoda Yeti vuosimallia 2014, jolla on ajettu 60 000 kilometriä.
Perustelut valinnalle:
- Korkeampaan autoon ikäautoilijan on helppo mennä sisään ja tulla ulos.
- Automaattivaihteisto helpottaa auton hallintaa, jolloin huomiota jää enemmän jaettavaksi liikenteeseen.
- Peruutustutka helpottaa peruuttamista – erityisesti, jos pään kääntäminen tuntuu hankalalta ikääntymisen myötä.
- Auton kolariturvallisuus on tärkeää – erityisen tärkeää se on ikäautoilijan kohdalla, koska ikäautoilijan keho on nuorta kehoa herkempi haavoittumaan ulkoisen väkivallan seurauksena.
- Kojelaudan käyttökytkimet ovat riittävän suuria ja sopivan kaukana toisistaan.
- Ajomäärä on kohtuullinen.
- Autossa on huoltohistoria.
Pieni ajomäärä tuo omanlaisensa haasteet
Kuten poiminnat osoittivat, kymmenisen vuotta vanhan auton voi löytää hyvällä tuurilla varsin vähäisellä ajomäärällä. Mittarilukeman oikeellisuus kannattaa aina pyrkiä varmistamaan käytettävissä olevin keinoin. Tärkeää olisi, että auto on kuitenkin ollut koko ajan käytössä – edes vähän. Auto on tarkoitettu ajamista varten ja pitkä seisonta-aika saattaakin aiheuttaa omanlaisiaan ongelmia. Ainakin luotettava syy pitkälle seisonta-ajalle on tärkeää selvittää.
Kymmenen vuotta vanhan, lähes olemattoman vähän ajetun auton renkaat saattavat silmämääräisesti näyttää uutta vastaavilta. Käytännössä ne eivät tätä kuitenkaan ole. Esimerkiksi 10 vuotta vanha talvirengas on kumiaineksen kovettumisen johdosta jo yllättävän liukas. Tällaisen auton kohdalla kannattaakin varautua siihen, että rengassarjoja joutuu päivittämään. Tätä voi yrittää käyttää myös tinkimiskeinona lopullista kauppahintaa sorvattaessa.
***
0:58