Suomen kehityshteistyövaroja suunnataan jatkossa konfliktialueille, köyhimpiin maihin sekä naisten ja lasten aseman parantamiseen.
Suomi haluaa auttaa Syyrian ja Irakin lähialueita, joista Euroopan pakolaisvirrat ovat lähtöisin. Myös esimerkiksi Somalia ja kuivuudesta kärsivä Etiopia saavat tukea. Hallitus hyväksyi tänään kehityspoliittisen selonteon
Kehitysapuun tehdyt 300 miljoonan euron leikkaukset ovat pakottaneet vähentämään avustuskohteita.
– Me on jouduttu leikkaamaan todellakin paljon, mutta korostan, että edelleen on 700 miljoonaa käyettävissä. Ei enää tehdä yhteistyötä niin monien järjestöjen kanssa kuin aikaisemmin, myös kahdenvälisiä kumppanimaita on vähennetty. Lisäksi kansalaisjärjestöille menee nyt valitettavasti vähemmän rahaa, pahoittelee kehitysministeri Lenita Toivakka (Kok.).
Järjestöt joutuneet irtisanomaan
Kehitysyhteistyöjärjestöt pelkäävät, että leikkausten takia tavoitteita köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisestä on vaikea saavuttaa.
– Pelkästään järjestöjen tukiin tehdyt leikkaukset vaikuttavat satojen tuhansien ihmisten elämään kehitysmaissa, huomauttaa Kepa ry:n kehitysrahoituksen asiantuntija Niina Mäki.
Suomessa järjestöt ovat joutuneet irtisanomaan 130 ihmistä ja kumppanimaissa vielä enemmän.
Yritysten roolia lisätään
Hallitus haluaa myös lisätä yritysten roolia kehityshteistyössä.
– Näitä tavoitteita ei ikinä tulla saavuttamaan vain julkisin varoin vaan tarvitaan yksityisen sektorin mukaantuloa muunmuassa tuomaan teknologiaa, koulutusta, uusiutuvaa energiaa kehitysmaihin, sanoo ministeri Toivakka.
Järjestöt pelkäävät, että yritysten mukaantulon myötä toiminnan avoimuus kärsii.
– Olipa toimija kuka hyvänsä, yritys, järjestö tai joku muu, niin meillä täytyy olla samat pelisäännöt avoimuudesta ja siitä, että tavoitellaan konkreettisia muutoksia kehitysmaissa, vaatii Niina Mäki.
Kehitysavun osuus bruttokansantuotteesta jää 0,38 prosenttiin kun tavoite on 0,7 prosenttia.