Ministeri Tavio: Kehityspolitiikan kumppanuuksien on hyödytettävä myös Suomea – kommentoi kehitysyhteistyön suurleikkauksia

Tavio puhui Suomen kehityspolitiikasta maanantaina suurlähettiläspäivillä Helsingissä.

– Kehitysyhteistyön ehdollisuudessa keskeisenä kriteerinä on myös omien kansalaisten vastaanottaminen. Uusia kehitysyhteistyöhankkeita suunnitellaan niin, että ohjelmien ja hankkeiden toteutuminen kytketään toimivien ja kestävien paluuratkaisuiden edistymiseen, Tavio sanoi.

Tavio kertoi, että Ulkoministeriö määrittelee palautuksiin kytkeytyvien kehitysyhteistyöhankkeiden tavoitteita yhteistyössä sisäministeriön kanssa.

Ministerin mukaan kehityspolitiikassa Suomen kumppanuudet perustuvat tasavertaisuuteen ja molempia osapuolia hyödyttävään suhteeseen.

– Keskeinen kulmakivi tasavertaisessa kumppanuudessa on kansainvälisen sääntöperustaisen järjestelmän kunnioittaminen. Suomi ei kanavoi kehitysyhteistyövaroja maihin, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Ukrainan tukeminen jatkuu

Hallitus säästää kehitysyhteistyöstä. Hallitus sopi alun perin noin miljardin euron sopeutuksista kehitysyhteistyöhön. Kevään kehysriihessä sovittiin yhteensä 240 miljoonan euron lisäsäästöistä vaalikauden jäljellä olevalle ajalle.

Tavion mukaan kehitysyhteistyön määrärahoja on jouduttu leikkaamaan heikon taloustilanteen vuoksi. Kahdenvälinen maaohjelmatyyppinen yhteistyö on päätetty lakkauttaa hallitusti Afganistanissa, Myanmarissa, Keniassa ja Mosambikissa.

Ministerin mukaan sopeutusten myötä rajallisia voimavaroja pitää käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Hän sanoi, että Suomi on profiloitunut humanitaarisissa kriiseissä erityisesti vammaisten auttamisessa.

Kehityspolitiikassa Suomen vahvuuksia ovat naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen, koulutus ja ilmastotoimet sekä alueellisena painotuksena Ukraina.

Suurvallat kilpailevat vaikutusvallasta

Tavion mukaan kehityspolitiikka ja kauppapolitiikka liittyvät tiiviisti toisiinsa. Tämä on nähtävissä erityisesti suurvaltojen välisessä kilpailussa vaikutusvallasta kehittyvien maiden markkinoilla. Hän sanoi, että myös yritykset joutuvat tarkastelemaan liiketoimiaan valtioiden intressien kannalta.

– Tämä on keskeistä, kun suunnittelemme omaa ulkopolitiikkaamme, Tavio sanoi.

Valtioneuvosto hyväksyi heinäkuussa ensimmäisen kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon. Tavion mukaan selonteon tavoite on kaupan ja kehityksen tiiviimpi yhteys.

Ministeri kertoi, että Suomi tähyää kauppasuhteissaan muun muassa Kaakkois-Aasiaan, Intiaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Persianlahden alueelle, missä talouskasvu on vahvaa.