Suomen kahdenväliset kehitysyhteistyön maaohjelmat loppuvat hallituskauden aikana Afganistanissa, Keniassa, Mosambikissa ja Myanmarissa, linjaa ulkoministeriö kehysehdotuksessaan.
Maa- ja aluekohtaisesta yhteistyöstä leikataan ehdotuksen mukaan yhteensä reilut 500 miljoonaa euroa kehyskauden aikana eli vuosina 2024–2028.
Maaohjelmien lisäksi ulkoministeriö ehdottaa, että rahaa vähennetään monenkeskisestä yhteistyöstä, kuten YK-järjestöjen rahoituksesta 160 miljoonaa euroa ja humanitaarisesta avusta 130 miljoonaa euroa. Kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin tehdään vuosittainen 60 miljoonan euron vähennys hallitusohjelman mukaisesti.
Hallitus on sopinut, että ulkoministeriön hallinnoimasta varsinaisesta kehitysyhteistyöstä sekä laina- ja sijoitusmuotoisesta kehitysyhteistyöstä vähennetään hallituskauden aikana yli miljardi euroa.
Ulkoministeriö julkisti tänään torstaina ehdotuksensa leikkausten kohdentamisesta. Summat tarkentuvat vielä hallituksen kehysriihessä keväällä.
– Leikkaukset lähtevät siitä, että hallitusohjelman linjaukset toteutuvat ja että nykyisistä sitoumuksista pidetään kiinni. Kehitysyhteistyössä sopeutuksia on parempi kohdistaa selkeisiin kokonaisuuksiin kuin leikata kaikkialta kategorisesti saman verran, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) sanoo .
Viime syksynä leikkauksia on jo tehty muun muassa Vihreään ilmastorahastoon ja Maatalouden kansainväliseen kehitysrahastoon, joka on YK-järjestö.
Paikallisia ihmisiä tuulettamassa tavaroitaan tulvan jälkeen Aybakissa, Samanganin maakunnan pääkaupungissa Afganistanissa, 5. toukokuuta 2020.
Ehtoja kumppanimaille
Lopetettavien maaohjelmien valinnassa on pidetty mielessä hallitusohjelman kehitysyhteistyölle asettamat ehdot, joiden mukaan kumppanimaa ei saa tukea Venäjän hyökkäyssotaa ja sen pitää ottaa vastaan omia kansalaisiaan. Lisäksi kumppanimaan pitää tukea sääntöperäistä maailmanjärjestystä.
– Keniassa ja Mosambikissa maaohjelmatyyppinen yhteistyö lopetetaan hallitusti kuluvan hallituskauden aikana. Aasiassa suurimmat kehitysyhteistyöbudjetin vähennykset kohdistuvat Afganistaniin ja Myanmariin, joissa Suomi ei tee yhteistyötä maiden hallintojen kanssa, ulkoministeriön tiedotteessa todetaan.
Ministeriöstä kerrotaan, että on etsitty kohteita, joista on järkevintä säästää. Suomen aiemmilla kauppakytköksillä on ollut merkitystä, sillä hallitus yrittää kytkeä kehitysyhteistyötä ja kansainvälistä kauppaa yhteen. On kansainvälisesti vertaillen varsin harvinaista, että kansainvälinen kauppa ja kehitysyhteistyö on samalla ministerillä.
Hallitusten välinen yhteistyö jatkuu Etiopiassa, Nepalissa, Somaliassa ja Tansaniassa. Niiden lisäksi myös Afganistan on aiemmin lukeutunut pitkäkestoisen yhteistyön keskeisiin kohdemaihin.
Palestiinalaisalueilla yhteistyötä jatketaan joulukuussa valmistuneen ulkoministeriön selvityksen pohjalta. Selvityksessä suositeltiin, että Suomi jatkaa tukeaan, mutta esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa tehtäviin sopimuksiin tulisi jatkossa kirjata velvoite noudattaa YK:n ja EU:n määräämiä pakotteita ja kieltää kiihottaminen kansanryhmää vastaan.
– Suomen kehitysyhteistyövaroin tukemassa opetuksessa ei sallita antisemitismiä, sanoi Tavio selvityksen valmistuttua.
Lue myös: Onko Suomen kehitysapua valunut Hamasille? "Nyt tätä ei voi enää sivuuttaa"
Ministeri Tavio: Suomi jatkaa Afganistanissa tyttöjen ja naisten tukemista
Tavio (ps.) sanoo, että Talebanin valtaan nousu on tehnyt kahdenvälisen yhteistyön jatkumisen mahdottomaksi Afganistanissa. Suomi haluaa kuitenkin hänen mukaansa jatkaa Afganistanin naisten ja tyttöjen tukemista kehitysyhteistyömäärärahojen avulla. Apu kanavoidaan kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kautta.
Myös Myanmarissa Suomi välttää Tavion mukaan kaikkia toimia, jotka oikeuttaisivat sotilasjunttaa maan hallitsijaksi.
Maaohjelmat jatkuvat vuoden loppuun
Leikkaukset toteutetaan asteittain, ja ne painottuvat hallituskauden loppuun. Käynnissä olevia projekteja ei haluta sulkea kesken kaiken. Nykyiset maaohjelmat jatkuvat kuluvan vuoden loppuun asti.
Tämän ja ensi vuoden aikana linjataan muun muassa maittain kohdentuvien kokonaisuuksien jatko sekä kansalaisjärjestöjen ja kehityspankkien uudet rahoituskierrokset.
Tulevina vuosina varsinaisen kehitysyhteistyömomentin kokonaisuus vaihtelee ulkoministeriön mukaan 600–630 miljoonan euron vuositasolla. Lisäksi kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset ovat 70 miljoonaa euroa vuodessa.
Tämän lisäksi Ukrainaa tuetaan erillisen momentin kautta 58 miljoonalla eurolla vuodessa. Se on vähimmäismäärä, sillä Ukrainalle voi antaa rahaa myös varsinaisen kehitysyhteistyön momentilta esimerkiksi järjestöjen kautta. Tällä vaalikaudella Ukraina on ylivoimaisesti Suomen suurin kehitysyhteistyökumppani.
Hallituskauden painopisteet tarkentuvat vielä hallituksen kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteossa keväällä 2024.
Kansalaisjärjestöt kritisoivat kehitysavun ehdollisuutta
Monien kansalaisjärjestöjen mielestä kehitysyhteistyön ei pitäisi olla ehdollista eikä keino ajaa poliittisia näkökulmia. Muun muassa Kansalaisjärjestöjen kattojärjestön Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu sanoi STT:lle aiemmin tammikuussa, että nimenomaan silloin, kun maalla on hirmuhallinto, kuten esimerkiksi Afganistanissa tai Syyriassa, kannattaa kansalaisyhteiskuntaa ja tavallisten ihmisten peruspalveluita tukea.
– Tässä pitäisi pystyä tekemään ero: eiväthän ne ihmiset ole syyllisiä siihen, miten jokin valtio äänestää YK:ssa tai käyttäytyy kansainvälisesti muuten, Nalbantoglu sanoi.
Häntä huolestutti myös, että avun väheneminen maaohjelmien kautta on iso kolaus niille ihmisille, joita Suomi on yhteistyöllään pystynyt auttamaan, oli se sitten vaikkapa tyttöjen koulutukseen liittyvää työtä tai säälliseen toimeentuloon liittyvää työtä.