Suomen humanitaarisen avun budjetti on tänä vuonna yli 115 miljoonaa euroa, mikä on 36 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna.
MTV:n Uutisaamussa vierailleen kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (SDP) mukaan avuntarve maailmalla oli suuri jo ennen koronapandemiaakin, mutta pandemian myötä se on kasvanut vielä suuremmaksi.
YK:n arvion mukaan ennätysmäiset 235 miljoonaa ihmistä tulee tarvitsemaan humanitaarista apua ensi vuonna.
– Avun tarve on lähes kaksinkertaistunut ja konfliktit pitkittyneet. Sellaisissa maissa kuin Syyria, Jemen ja Etelä-Sudan, niihin [konflikteihin] ei ole valitettavasti edes näköpiirissä mitään nopeaa ratkaisua, hän toteaa.
Pandemia ei ole ainoastaan tuonut terveydellisiä ja taloudellisia ongelmia, vaan se on vaikeuttanut myös avun perillesaamista. Esimerkiksi lentoliikenne on vaikeuksissa ja avustamisen mahdollisuus on vaikeutunut eri puolilla maapalloa.
– Kaiken kaikkiaan inhimillinen hätä on todella suuri. Suomi on reagoinut muun kansainvälisen yhteisön kanssa nopeasti ja aivan oikein, panokset ovat sen takia kasvaneet, Skinnari toteaa.
YK:n raportin mukaan koronaviruksen vaikutukset köyhissä maissa ovat jo näkyvissä. Esimerkiksi äärimmäinen köyhyys on kasvanut ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen ja työttömyys on lisääntynyt. Myös nälkäisten määrän ennustetaan kasvavan.
"Suomi palaa niihin lukuihin, missä oltiin ennen edellisen hallituksen leikkauksia"
Koronapandemian myötä myös Suomen talous on sukeltanut. MTV:n Uutisaamun juontaja Ivan Puopolo tiedusteli kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeriltä, miksi humanitaarisen avun määrää on lisätty, vaikka Suomen omakin velkamäärä on kasvanut.
– Suomi ja hallitus reagoi kotimaassa aivan samalla tavalla tähän hätään. Jos rahallisesti katsoo, niin Suomi palaa jotakuinkin vuoteen 2014 niihin lukuihin, missä oltiin ennen edellisen hallituksen leikkauksia, Skinnari toteaa.
Skinnarin mukaan Suomi jakaa apua kolmen kanavan kautta: YK-järjestelmän, Punaisen ristin järjestelmän ja kotimaisten kansalaisjärjestöjen. Suomen antama apu koostuu esimerkiksi YK:n logistiikan tukemisesta lentojen muodossa, koulutusjärjestelmien rakentamisesta ja kouluruokailujen edistämisestä. Erityisesti kouluruokailun Skinnari nostaa esille suomalaisena vientituotteena maailmalle.
– Kouluruoka on keskeinen osa koko koulujärjestelmää, Suomi on tehnyt sitä vuosikymmeniä. Se, miten Suomi on onnistunut siinä ihan lasten hyvinvoinnin, koulutuksen ja ravinnon näkökulmasta, kiinnostaa maailmalla todella paljon, hän toteaa.
Skinnarin mukaan kaikkea Suomen antamaa avustusta eri kanavien kautta seurataan tarkasti.
– Meillä on ollut jo pitkä historia toimia yhdessä ja se toiminta on ollut tuloksellista. Meillä on selkeät prosessit, ja jos väärinkäytöksiä tapahtuu, niin niihin puututaan välittömästi.