Talvisodan syttymisestä tulee huomenna kuluneeksi 80 vuotta. Sota-ajan muisteleminen sekä lähestyvä Suomen itsenäisyyspäivä erityisesti saavat suomalaiset nostamaan hattua sotiemme sankareille – sotaveteraaneille. Miten heidän perinnettä vaalitaan, kun viimeisin veteraani on saateltu haudan lepoon?
Suomen Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Sakari Martimon mukaan sotaveteraaneja on tämänhetkisten arvioiden mukaan elossa noin 10 000.
Luku ei ole täsmällinen, sillä kaikki sotiemme veteraanit eivät ole veteraaniliittojen jäseniä.
– Meillä on näitä Tammenlehvätunnuksen omaavia veteraaneja 8 500 jäseninä meidän kolmessa veteraaniliitossa: Sotaveteraaniliitossa, Rintamaveteraaniliitossa ja Sotainvalidien Veljesliitossa.
Suomen Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Sakari Martimon mukaan vuosi 2019 on ollut veteraaniliitoille historian merkityksellisin. Miksi näin on? Katso videolta Murtamon koko haastattelu!
Viimeiseen sotahuutoon valmistauduttu jo yli vuosikymmen
Martimon mukaan veteraanien keski-ikä on kunnioitettavat 94 vuotta. Vanhimmat sotakonkarit ovat yli 100-vuotiaita – nuorimmat taas ovat yllättävänkin nuoria ja vetreitä.
Sotatantereilla – etenkin Lapin sodassa – taisteli myös hyvin nuoria poikia ja tyttöjä, joiden elinajanodote on jo pitkälle toistakymmentä vuotta.
– Kelan ennusteiden mukaan viimeisin veteraani nukkuu pois vuonna 2036, Martimo.
Lue myös: 101-vuotias kahden sodan veteraani Eino valmistautuu Linnan juhliin Haapajärvellä: "Sota oli merkityksellinen, koska sen jälkeen olemme saaneet elää rauhassa"
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kutsunut ensi viikon Linnan juhliin ja itsenäisyyspäiviän vastaanotolle 50 sotaveteraania.
Vaikka Kelan ennusteeseen on vielä yli vuosikymmen aikaa, viimeisimmän sotaveteraanin poismenoon on Murtamon mukaan valmistauduttu ja varauduttu jo pitkään.
– Tammenlehvän Perinneliitto perustettiin näiden veteraaniliittojen yhteisellä päätöksellä jo vuonna 2003 – siis 15–16 vuotta sitten. Se perustettiin nimenomaan suunnittelemaan ja valmistelemaan tätä aikaa veteraanien jälkeen. Myös me veteraaniliitot olemme enenevissä määrin panostamassa tulevaan.
– On olemassa optinen harha siitä, että jotain suurta tapahtuisi tai muuttuisi. Mehän ollaan jo itseasiassa talvisodan jälkeen – siis jatkosodan aikana jo – muistettu talvisodan perinnettä: lasketaan seppeleitä haudalle ja on vainajien muistopäivää, kansallista veteraanipäivää ja niin edelleen. Veteraanisukupolven perinnettä on kyllä vaalittu jo sieltä sodista lähtien.
– Nyt sitten se perinne konkretisoituu, kun veteraanit eivät ole läsnä näissä tilaisuuksissa.
Perinteisten juhlamenojen lisäksi myös tulevaisuudessa sotiemme veteraaneja tullaan muistamaan valtakunnallisestikin. Esimerkiksi ensi vuoden maaliskuussa talvisodan loppumisesta tulee kuluneeksi 80 vuotta, jolloin veteraaneja muistetaan ja kunnioitetaan juhlavin menoin.