Ehdotus kellojen siirtelyn hylkäämisestä on syväjäässä, eikä merkkejä sulamisesta ole.
Sunnuntaina siirrytään jälleen talviaikaan, eli kelloja siirretään tunti taaksepäin. Kellojen siirtely herättää sekä kannatusta että vastustusta.
Euroopan komissio ehdotti muutamia vuosia sitten kellojen siirtämisestä luopumista ja ehdotusta jopa puollettiin Euroopan parlamentissa. Koronan iskiessä hanke kuitenkin pysähtyi kuin seinään.
Liikenne- ja viestintäministeriön yksikönjohtajan, liikenneneuvos Maria Rautavirran mukaan hankkeen taakse pitäisi saada 27 jäsenmaata, mikä näyttää nyt hyvin epätodennäköiseltä.
– Asiaa ei ole käytännössä käsitelty Suomen puheenjohtajakauden jälkeen, eli se on jumissa, Rautavirta kertoo Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa.
Kuvassa EU:n alueella olevat tämän hetkiset aikavyöhykkeet.
Etelä-Eurooppa ei innostunut
Rautavirran mukaan kellojen siirrosta luopuminen kiinnosti etenkin Saksassa, Pohjoismaissa ja Baltiassa. Eteläisessä Euroopassa muutos ei herättänyt suurta innostusta missään vaiheessa.
– Kyllä se meille on isompi asia kuin monessa muussa maassa. Meillä valon merkitys on iso, Rautavirta toteaa.
Myös Suomessa on vaihtelevia mielipiteitä siitä, onko kesäaika vai talviaika parempi vaihtoehto. Herää myös kysymys, millaisia hyötyjä kellojen siirtelystä luopuminen tuo nykyaikana.
– Me ollaan paikasta ja ajasta aika riippumattomia. Energiansäästöäkään ei voi led-lamppujen aikana ajatella, Rautavirta sanoo.