Lounais-Suomessa sijaitseva Littoistenjärvi kemikaalipuhdistettiin toukokuussa. Alumiinikloridikäsittelyn jälkeen vesi muuttui kirkkaaksi ja välimerellisen siniseksi. Suomessa on tällä hetkellä noin tuhat huonokuntoista järveä, mutta kaikkia kemikaalipuhdistus ei kuitenkaan korjaa.
Alan asiantuntijat keskustelivat aiheesta tänään Suomen ympäristökeskuksen järjestämässä seminaarissa Helsingissä. Suomen ympäristökeskuksen johtajan Anna-Stiina Heiskasen mukaan kemikaalikäsittely on aina viimeinen vaihtoehto rehevöityneen järven puhdistukseen.
– Ensiksi pitää hoitaa ulkoinen kuormitus eli jätevedet ja se, mitä tulee pellolta järveen. Useissa järvissä tehdään myös hoitokalastusta, jonka avulla saadaan pois ravinteita ja toisaalta sellaisia särkikaloja, jotka muuten lisäävät järven rehevyyttä syömällä vesikirppuja ja pöllyttämällä pohjaa.
Heiskanen korostaa, että järven tilan perusteellinen selvitys on välttämättömyys. Kemikaalipuhdistus ei välttämättä tehoa etenkään happamiin tai tummavetisiin, humuspitoisiin järviin, ja toisinaan taas käsittely täytyy toistaa. Onnistuneiden käsittelyjen vaikutusaika voi olla jopa 15 vuotta. Hyödyt ja haitat ovat järvikohtaisia.
– Virkistysarvo paranee, kalasto voi parantua, ja jopa monimuotoisuus voi lisääntyä, kun jotkut eliölajit saavat paremmat elinolosuhteet. Haittoja tulee siitä, jos käsittely tehdään turhaan, ja mitkä sen vaikutukset sitten ovat kaloihin tai muihin eliöihin.
Littoistenjärvi samentui takaisin parissa viikossa ja näyttää nyt normaalilta suomalaiselta järveltä – kuitenkin huomattavasti kirkkaammalta kuin lähtötilanteessa. Hoitokunnan puheenjohtaja Jukka Heikkilä tarkasti tilanteen viimeksi eilen.
– Siellä näyttää tällä hetkellä oikein hyvältä. Vedessä ei ole edelleenkään fosforia, vesi on kirkasta, pari–kolme metriä on näkösyvyys. Sanoisin, että on menty jopa vähän yli odotusten, Heikkilä toteaa.
0:52
