Kemiönsaarelainen Anders hurahti vesimeloneihin – ”Kysyntää riittää ja asiakkaat iloitsevat”

Vesimelonien viljely sai Abrahamssonin mukaan alkunsa uteliaisuudesta.

– Keskustelimme muiden isäntien kanssa ja joku kommentoi, että vesimelonien viljely ei varmasti onnistu. Sittenhän piti kokeilla, että onnistuuko, ja kyllähän se nähtävästi onnistuu, Abrahamsson kertoo.

Alku oli kuitenkin hankalaa. Abrahamssonin mukaan vesimelonien ensimmäinen viljelykesä meni päin mäntyä, mutta viimeiset kaksi kesää ovat sujuneet viljelyn osalta mukavasti.

– Kesä 2017 oli erittäin kylmä ja märkä, ja sellainen sää ei oikein sovellu tämäntyyppisille kasveille.

”Vesimeloni on hyvän mielen kasvi”

Abrahamsson myy vesimeloneja omassa tilapuodissaan innokkaille asiakkaille. Tämän lisäksi hän kertoo myyvänsä niitä myös torille, mutta vesimelonien myynnin laajentaminen ei Abrahamssonin mukaan ole suunnitelmissa.

– Vesimeloni on hyvän mielen kasvi loppusyksyllä myytäväksi. Kysyntää riittää ja asiakkaat iloitsevat, kun saavat paikallista vesimelonia. Näissä ei myöskään ole käytetty mitään kemiallisia torjunta-aineita, eli ilmeisesti itikat eivät tykkää, Abrahamsson nauraa.

Vesimelonien lisäksi hän viljelee muun muassa kukkakaalia, parsakaalia, jäävuorisalaattia ja avomaankurkkuja. Vaikka vesimeloneilla onkin asiakkaiden keskuudessa reilusti kysyntää, Abrahamsson ei silti luonnehtisi sitä varsinaiseksi trendikasviksi.

– Nämä melonit kilpailevat ehdottomasti ulkomaisten tuontikasvien kanssa laadusta, sillä ne ovat makeita. Esimerkiksi Espanjasta tuodut vesimelonit ovat kuitenkin niin edullisia, että hinnassa ne eivät pysty kilpailemaan, Abrahamsson pohtii.