Vielä puolitoista vuotta sitten Katja Rämö suunnitteli perustavansa oman ravintolan. Sienibisnes kuitenkin vei hänet mennessään. Nyt hän myy Sieniboxeja eli osterivinokkaiden kasvatusalustoja.
Sieniboxi on reilun kilon painoinen pahvilaatikko, joka sisältää kahvinpuruja, sahanpurua, viljaa ja sienirihmastoa. Pinkin osterivinokkaan kasvatusalustassa on lisäksi maissia.
Osterivinokkaiden kotikasvatus ei vaadi paljoa. Kasvatusalustaa kastellaan sumutepullolla kahdesta neljään kertaan päivässä ja sitten odotellaan.
– Sienet ovat siitä hauskoja, että niiden kasvua on hyvin hankala ennustaa. Tavallisesti sato on valmis poimittavaksi parissa viikossa. Joskus se voi lähteä kasvamaan jo parissa päivässä, sanoo Rämö.
Yksi boksi tuottaa kahdesta kolmeen satoa. Yhdestä sadosta tulee noin kaksisataa grammaa osterivinokkaita.
Yhden naisen yritys
Sieniboxi on tamperelaisten opiskelijoiden projekti, jonka tarina alkoi vuonna 2015. Maailmalla sienten kasvatusalustat olivat tuolloin suosittuja, mutta Suomessa vastaavanlaisia ei ollut vielä markkinoilla.
Sieniboxi pyörii Eventa Creative -osuuskunnan sisällä Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden yksikössä, Proakatemiassa. Eventassa on 14 jäsentä, jotka kaikki tekevät omia projektejaan ja toteuttavat omia unelmiaan.
Rämö on ollut osuuskunnan jäsen syksystä 2017 ja toimii tällä hetkellä myös Eventan HR-päällikkönä. Hän osti Sieniboxin liiketoiminnan osuuskunnan sisällä marraskuussa 2017 ja vastaa siitä yksin.
Rämöllä on kotonaan aina vähintään kaksi boksia kasvamassa. Hän kuvaileekin kotiaan pieneksi sienilaboratorioksi, jossa hän testaa ja kehittää tuotetta.
Miksi boksiin valikoitui sitten juuri osterivinokas?
– Osterivinokas on helppo ja kasvaa lähes missä olosuhteissa tahansa. Metsäsienten, kuten kantarellien, kasvatus ei tällä metodilla onnistu, sillä ne elävät symbioosissa luonnon kanssa. Suomessa osterivinokas ei ole ehkä se tunnetuin sieni, mutta sitä käytetään esimerkiksi Aasiassa hyvinkin paljon ruoanlaitossa ja myös rohdoksena.
Ravinnerikas lihankorvike
Osterivinokas on ravinnerikas sieni, joka on suotuisa muun muassa aineenvaihdunnalle.
Se on monipuolinen ravinnonlähde ja sopii esimerkiksi kasvisruokiin. Sadassa grammassa osterivinokkaita on 3,34 grammaa proteiinia.
Harmaan osterivinokkaan lisäksi bokseista putkahtelee kirkkaan keltaisia sitruunavinokkaita ja pinkkejä osterivinokkaita, joilla on keskenään hieman eri ravintoarvot.
Osterivinokkaat omaavat luonnostaan lihaisan koostumuksen. Pinkin osterivinokkaan kasvatusalustaan on lisätty maissia, joka tekee sienestä entistä lihaisamman. Siksi sitä kutsutaan tuttavallisemmin pekonisieneksi.
Osterivinokas taipuu moneen ja toimii kuten muutkin sienet.
– Osterivinokas soveltuu kaikkiin sieniresepteihin. Itse käytän niitä esimerkiksi pastassa, munakkaassa ja foccaciassa. Osterivinokkaat ovat parhaimmillaan heti käytettyinä, mutta ne säilyvät hyvin jääkaapissa puoliksi peitettynä pari kolme päivää. Sienet voi säilöä myös kuivattamalla.
Tavoitteena liiketoiminnan kasvattaminen
Ravintola-alalla kymmenen vuotta työskennelleen ja pian yrittäjyyden ja tiimijohtajuuden restonomiksi valmistuvan Rämön suunnitelmissa on heittäytyä opintojen jälkeen kokonaan sienibisnekseen.
Tulevaisuudessa hän toivoo työllistävänsä ihmisiä ja paljastaa, että seuraava askel on mahdollisesti tuotannon siirtäminen kokonaan Suomeen. Tällä hetkellä tuotanto on Puolassa.
– En olisi muutama vuosi sitten uskonut löytäväni itseäni sienten maailmasta ja opiskelemasta sienibiologiaa. Tämä on ollut iso opin paikka. Sienten kasvatus ja kasvun seuraaminen on hauskaa ja viihdyttävää puuhaa. Bonuksena ne saa omaan käyttöön.
Kirjoittaja on osallistunut Helsingin avoimen yliopiston Journalismi ammattina -kurssille, joka järjestettiin yhteistyössä MTV Uutisten kanssa. Artikkeli on kurssin lopputyö. Kuvat: Juuso Viljanen