Viikonloppuna selviää se, kuka on Suomen nopein roskien lajittelija. Roskamestari valitaan Vantaalla Tikkurila Festivaalin päälavalla käytävässä Roskien lajittelun SM-finaalissa.
Vantaan Energian järjestämässä kilpailussa voittaja saa arvonimen Roskamestari ja palkintomatkan Singaporeen.
Roskien lajittelun SM-kisojen tarkoitus on innostaa ihmisiä kierrättämään ja oppimaan lajittelun salat. Tautalla on tieto siitä, että Vantaan Energian uuteen jätevoimalaan päätyy poltettavaksi yhä runsaasti kierrättämiskelpoista jätettä, jota voitaisiin hyödyntää uudelleen raaka-aineena.
– Kierrättäminen säästää luonnonvaroja, sillä oikein lajiteltu jäte voidaan käyttää uudelleen raaka-aineena. Esimerkiksi metallia voi kierrättää lähes loputtomiin. Vantaan Energian jätevoimalaan päätyy edelleen paljon kierrättämiskelpoista jätettä, kuten lasia, biojätettä, metallia ja elektroniikkaa, Vantaan Energia Oy:n viestintä- ja henkilöstöjohtaja Mervi Suorsa selvittää.
Parhaiten Suomessa kierrätetään paperia, lasia ja kartonkia. Sen sijaan säilyketölkit ja muu pienmetalli, biojäte ja tekstiilit eksyvät vielä monella sekajätteeseen. Naiset ovat tällä hetkellä miehiä aktiivisempia lajittelijoita.
Suomi EU:n häntäpäässä
Suomi jää kierrätystilastoissa EU:n keskiarvosta jälkeen.
Eurostatin maaliskuussa julkaisemien tilastojen mukaan EU:ssa lähes puolet kunnallisjätteestä joko kierrätettiin (28 %) tai kompostoitiin (16 %) vuonna 2014. Kaatopaikalle päätyi 28 prosenttia ja polttamalla hävitettiin 27 prosenttia.
Sen sijaan Suomessa jätteistä kierrätettiin vain 18 prosenttia ja kompostoitiin 15 prosenttia. Eniten jätettä hävitettiin meillä polttamalla sitä energian tuottamiseksi (50 %). Kaatopaikoille päätyvän jätteen määrä oli kuitenkin alle EU:n keskitason (17 %).
Kierrätyksen huippumaa EU-alueella on yllättäen Slovenia, jossa kierrätetään 49 prosenttia kotitalousjätteestä. Lähes samaan tasoon yltää vain Saksa.
Suomi jäi 36 EU-maan kierrätysvertailussa sijalle 22.