EU:n jätedirektiivin mukaan Suomen olisi pitänyt yltää 70 prosentin kierrätystavoitteeseen jo viime vuonna, mutta Suomi näyttää vajonneen yhä kauemmas tavoitteesta.
Ympäristöministeriön mukaan tuoreimmat tilastot ovat vuodelta 2019. Vuonna 2018 Suomi oli päässyt rakennusjätteen kierrätyksessä 54 prosenttiin.
– Se tilanne on pikkuisen nolo tällä hetkellä. Jätetilasto laahaa jonkin verran jäljessä ja vuonna 2019 jätteiden hyödyntämisprosentti oli 48 prosenttia, eli se putosi jopa kuudella prosenttiyksiköllä. Selvitämme parhaillaan, mistä tämä johtuu, sanoo erityisasiantuntija Jouni Nissinen Ympäristöministeriöstä.
Nissisen mukaan yksi mahdollisuus kierrätyksen vähenemiseen on se, että viime vuosina on purettu paljon 60- ja 70-luvuilla rakennettuja kerrostaloja, joissa on käytetty materiaaleja, joita ei voi hyödyntää.
– Rakentajien toimintatavat ja asenteet pitää saada kuntoon, toteaa Nissinen.
Rakentamisen kiertotalous on päivän sana, sillä maapallon luonnonvaroista noin 50 % ja jalostamattomasta energiasta noin 40 % käytetään rakennuksissa ja rakentamisessa. Rakennussektori tuottaa globaalisti noin 35 % kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 % jätteestä. Lähde: Ympäristöministeriö.
Ministeriön arvion mukaan uuden jätelain tarkennukset koskien kierrätystä tulevat voimaan loppuvuodesta.
Vantaalla edistyksellinen kerrostalohanke
Vantaalla Perintötie 9:n rakennustyömaalla ollaan edelläkävijöitä jätteiden lajittelun ja kierrätyksen suhteen. Normaalisti jätteitä lajitellaan kolmesta viiteen astiaan, mutta kohteessa on parikymmentä kierrätysastiaa.
– Meillä on todella tarkkaa jätteiden kierrätyksen suhteen – lajitellaan hyvin tarkasti asiat. Tuleva jätelaki vaikuttaa tietenkin, mutta myös meidän omat tavoitteet Joutsenmerkin myötä, kertoo rakennuttajajohtaja Anna Ritonummi VAV-konsernista, joka on Vantaan kaupungin omistama yhtiö. Yhtiö rakennuttaa, omistaa ja hallinnoi 11 000 vuokra-asuntoa.
Rakennusyhtiö on käytännössä perustanut työmaalle lajittelukeskuksen, jossa lajitteluun koulutetut henkilöt lajittelevat materiaalit. Osa jätteestä kuten esimerkiksi villa ja kipsilevyt lähtevät suoraan tehtaalle uusiokäyttöön.
– Meidän tulee päästä lajittelussa yli 90 prosenttiin, jotta me saadaan kierrätysaste työmaalla siihen 70. Meille syntyy perusrakennusjätettä vain vähän. Normaalisti työmaalta lähtee kerran viikossa iso lava, mutta täältä vain kerran kuukaudessa, kertoo vastaava työjohtaja Janne Iikkanen Lujatalo Oy:stä.
Pääosa jätteestä on ollut tähän mennessä tiili-ja betonijätettä (36%), erilaista puuta (22%) ja terästä (9%). Jätettä on kokonaisuudessaan syntynyt 155 tonnia.
Ympäristöministeriö toivoisi, että muut seuraisivat Vantaan esimerkkiä kierrätyksessä.