Kesällä voimaan tullut jätelaki velvoittaa kotitalouksia ja kuntia yhä tarkempaan kierrätykseen.
Vantaan Energian liiketoimintajohtaja Kalle Patomeri sanoo kierrätyksen ottaneen aimo askelia eteenpäin viime vuosikymmeninä. Hän työskentelee Vantaan Energian jätevoimalassa joka polttaa pääkaupunkiseudun sekajätteet energiaksi.
Katso yllä olevalta videolta, miten jätteet poltetaan energiaksi
Viikon aikana jätteenpolttolaitokseen tulee noin 1,5 miljoonan ihmisen tuottamat sekajätteet. Laitos avattiin vuonna 2014, sitä ennen jätteet vietiin kaatopaikalle.
– Olen ollut alalla koko tämän vuosituhannen. Meillä on vielä parannettavaa, vaikka toisaalta paljon parannusta on tapahtunut. Muun muassa ihmisten sekajätteeseen heittämän metallijätteen määrä on vähentynyt siitä asti, kun avasimme tämän laitoksen, Patomeri sanoo Viiden jälkeen -ohjelmalle.
Jätelaki velvoittaa kierrätyksen tehostamiseen
Uusi jätelaki on tullut voimaan kesällä, ja sitä tuodaan käytäntöön porrastetusti kolmen vuoden aikana. Yksi osa uudistusta on muun muassa muovinkeräysastiat, joita on jo ilmestynyt osaan kunnista. Jätelain vaikutukset tulevat voimaan asteittain vuoteen 2024 mennessä.
Taustalla on EU:n tavoite pienentää jätemääriä. Suomen hallituksen tavoitteena on nostaa jätteiden kierrätysaste nykyisestä noin 40 prosentista 65 prosenttiin seuraavana 15 vuoden aikana.
Työtä riittää, nimittäin kaikesta kierrätys- ja jätetietoisuudesta huolimatta jätemäärät ovat jopa kasvaneet Suomessa viime vuosina.
Suurin jätteen aiheuttaja on kaivostoiminta ja louhinta, josta syntyy jätteenä muun muassa irtomaata ja rikastushiekkaa. Seuraavaksi eniten jätteitä tuottavat rakentaminen ja teollisuus. Kotitalouksien osuus sen sijaan on melko pieni osa kokonaisuudesta.