Vasta 18-vuotiaana Keniaan ensimmäisen kerran lähtenyt Viola Wallenius auttaa paikallisia lapsia tarjoamalla heille koulutusta mutta myös kodin. Kirjassaan Koti Keniassa Wallenius kertoo koskettavia tarinoita hyväntekeväisyydestä, suurperheestä sekä kovia kokeneiden kenialaisten arjesta.
Heti lukion jälkeen Viola Wallenius lähti Keniaan tekemään vapaaehtoistyötä. Nuori suomalaisnainen rakastui ja jäi asumaan Itä-Afrikassa sijaitsevaan maahan.
Tätä nykyä 25-vuotias Wallenius on kahdeksan orpolapsen sijaisvanhempi. Suurperhe asuu itse rakennetussa savimajassa.
Lapsikatras tuo päiviin iloa, energiaa ja vauhtia. Arki on Walleniuksen mukaan ihanaa, vaikka käytännönkin haasteita on.
– Illallisella täytyy kokata kaksi kiloa riisiä. Se on aikamoinen kattilallinen ruokaa, Wallenius sanoi Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Lue myös: 10 matkaa, jotka jokaisen tulisi tehdä ennen kuolemaansa – kuinka monta sinulla on jo plakkarissa?
Koulu on turvapaikka monelle lapselle
Seitsemän vuotta sitten Viola perusti paikallisten ystäviensä kanssa hyväntekeväisyysjärjestön Home Street Home. Järjestö tarjoaa esimerkiksi koulutusta tytöille ja naisille sekä kriisitukea pakkoavioliittoa ja hyväksikäyttöä pakeneville nuorille. Lisäksi rakenteilla on päiväkoti kehitysvammaisille lapsille.
Hyväntekeväisyyttä tekevä vapaaehtoinen voi helposti kokea riittämättömyyden tunteita, sillä apua ei pysty antamaan kaikille sitä tarvitseville. Keniassa asuu yli 48 miljoonaa ihmistä, joista lähes 40 prosenttia elää alle dollarilla päivässä.
Wallenius on joutunut hyväksymään sen, ettei hän pysty auttamaan kaikkia. Hän kuitenkin uskoo, että pienillä teoilla voi muuttaa asioita.
– Aloitimme ensimmäisen projektin jakamalla aamupuuroa pienen kylän esikoulussa. Jo se aamupuuro toi valtavan muutoksen lapsissa ja perheissä, Wallenius kertoi haastattelussa.
Koulujen merkitys kenialaisille nuorille on näkynyt koronaviruspandemian aikana. Oppilaitosten suljettua ovensa hyväksikäyttötapausten, pakkoavioliittojen ja ympärileikkausten määrä lähti Walleniuksen mukaan kovaan nousuun.
– Koulut ovat monelle lapselle se turvapaikka. Silloin kun ne ovat kiinni, se tarkoittaa, ettei sitä turvapaikkaa ole.
Vuodet Keniassa ovat opettaneet paljon
Wallenius lähti Keniaan maailmanparannusvietin vetämänä. Vuosien varrella hän on ymmärtänyt ongelmallisen roolinsa. Toiseen maahan auttamaan mennyt "valkoinen pelastaja" ei välttämättä ajattele paikallisia ihmisiä.
– Se on kuitenkin ykkösasia, että kunnioitetaan kulttuuria ja paikalliset ovat pääroolissa toiminnassa. Siihen mekin pyritään.
Suomessa Koti Keniassa -kirjansa tiimoilta vieraileva Wallenius kertoo muuttuneensa ulkomailla vietettyjen vuosien varrella.
– Nykyään kun tulee käymään Suomessa, niin huomaa, että Suomessa ihmisillä on tosi materialistiset tavoitteet. Tavoitteet pyörivät sen ympärillä, että seuraavaksi hankitaan uusi ruohonleikkuri tai uusi auto tai jotain muuta, mitä tarvitsee uusia tai hankkia.
– Siinä ei ole tietenkään mitään pahaa. Se vain kertoo siitä, että meillä menee täällä tosi hyvin.