Rökäletappiotaan sulattelevan keskustan puoluehallituksessa ei ole suuria intohimoja vaihtaa puheenjohtajaa ainakaan ennen eurovaaleja.
Useimpien STT:n tavoittamien jäsenten mielestä on Juha Sipilän oma päätös, haluaako hän jatkaa puikoissa kesän 2020 puoluekokoukseen asti.
– Jossakin vaiheessa puoluejohtoon tarvitaan uusia voimia, mutta ehkä sen aika ei ole vielä lähipäivinä eikä välttämättä lähiviikkoinakaan. Eurovaalit on käytävä Sipilän johdolla. Luulen, että puheenjohtajan vaihto tulee eteen jo ennen 2020 puoluekokousta, mutta se on pitkälti myös hänestä itsestään kiinni, mitä hän aikoo, sanoo Antti Siika-aho Helsingin vaalipiiristä.
Monen puoluehallituksen jäsenen mielestä nyt ei ole aika kiirehtiä puheenjohtajaa vaihtoon, vaan asioita pitää puntaroida rauhassa.
– Turha tässä tilanteessa on aiheuttaa lisää epävarmuutta, kun hän on kuitenkin toimitusministeristönsä pääministeri niin kauan kuin kuka tietää tätä uutta hallitusta tässä tehdään, sanoo esimerkiksi Jaana Keskitalo Kymenlaaksosta.
Keskustan puoluehallitus kokoontuu tiistaina aamulla Kesärantaan pohtimaan tulevaa. Sipilä ei maanantaina kommentoinut ajatuksiaan suuntaan eikä toiseen. Myös muu keskustan puoluejohto pysyi hiljaa.
– Sipilä on sanonut, että tulos tai ulos, ja jos tulee raskas vaalitappio, hän tekee omat ratkaisunsa. Huomenna ollaan varmaan tässäkin suhteessa viisaampia, kuunnellaan, mitä mieltä puolueen johtaja on tästä tilanteesta ja mitä hän meille ilmoittaa, sanoo Petteri Salmijärvi Lapista.
"Ei me olla itseämme oppositioon naulinneet"
Useimmille STT:n tavoittamille piirien edustajille on selvää, että keskustan kannattaa vaalitappiosta huolimatta olla hallituksessa, jos kutsu käy ja hallitusohjelma puolueelle sopii.
– Pelkäksi täytteeksi ei mennä, kiteyttää Jasi Kuokkanen Uudeltamaalta.
– Ei missään tapauksessa pidä kokonaan sulkea vaihtoehtoa pois, mutta totta kai vakavasti pitää harkita puolueen tulevaisuutta ja sitä, jos tällaisessa tilanteessa lähdettäisiin kantamaan vastuuta, kun kansa on antanut aikamoisen epäluottamuslauseen, pohtii Vesa Jalonen Satakunnasta.
Esa Kemppainen Kainuusta lähtisi ilman muuta hallitukseen.
– Ei me tässä vaiheessa olla itseämme oppositioon naulinneet. Tavallaan työ on kesken ja isoja asioita edessä, kuten sote- ja sotu-uudistus.
Osan mielestä olisi syytä jäädä nöyrästi oppositioon ja tulla sieltä vasta tarpeen vaatiessa pelastamaan jumittuneet hallitusneuvottelut.
– Tällaisella vaalituloksella me ei voida olla siellä ensimmäisenä hallitukseen ilmoittautumassa. Mielestäni tämä on selvä viesti kansalta meitä kohtaan. Se on eri asia, jos käy niin, että hallitusneuvottelut jatkuu ja jatkuu ja näyttää siltä, että ei saada mitään koalitiota, niin siinä tilanteessa keskustan pitää olla myös käytettävissä demokratian nimissä, sanoo Satu Simelius Varsinais-Suomesta.
"Perussuomalaiset eivät joutuneet kantamaan lainkaan vastuuta"
Esa Kemppainen Kainuusta uskoo, että keskustan ääniä veivät lähinnä perussuomalaiset ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikan takia.
– Katsottiin, ettei tässä vielä ole Suomella kiire tehdä uhrauksia globaalin ilmastopolitiikan eteen ja koettiin se tavallaan uhkana meidän elinkeinolle myös täällä periferiassa. Toinen on maahanmuutto, missä keskusta on mielestäni ollut järkevillä linjauksilla, mutta sekin ilmeisesti koettiin liian liberaaliksi, Kemppainen pohtii.
Monen muun mielestä syy oli klassisesti hallitusvastuussa. Kaikki ikävät asiat kaatuivat keskustan syliin, puoluehallituksessa katsotaan. Kokoomus ei kärsinyt siitä samalla tavalla, koska "harjoitettu politiikka on miellyttänyt kokoomuksen kannattajia".
– Perussuomalaisten ja sinisten kummallinen tilanne johti siihen, että perussuomalaiset eivät oikeastaan joutuneet lainkaan kantamaan vastuuta päätöksistä, joita he aikanaan hallituksessa tekivät, arvioi Simelius.
STT haastatteli juttua varten 13 keskustan piirien edustajaa puoluehallituksesta.