Juhannuksen lähestyessä moni alaikäinen pohtii, mistä alkoholia saisi tällä kertaa hankittua. Useimmiten asialle lähetetään tuttu aikuinen, mutta kaupan kassat törmäävät työssään myös vääriin henkilöllisyyspapereihin.
Kaupan edessä parveilee nuorisojoukko. Muutama rohkea lähestyy lähistöllä seisoskelevaa laitapuolen kulkijaa ja pyytää tätä käymään kaupassa ostamassa alkoholijuomia. Hakupalkkiotakin luvataan. Käteinen vaihtaa omistajaa, ja hetken päästä kilisevät kassit siirtyvät nuorisojoukon haltuun.
Monelle tämä tapahtuma tulee ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan alkoholin välittämisestä alaikäisille. MTV Uutisten haastattelemien vähittäiskaupan kauppiaiden ja Alkon aluepäällikön mukaan tämä skenaario on kuitenkin harvinainen.
– Kaikkein yleisin keino on se, että alaikäinen on hyvissä ajoin sopinut täysi-ikäisen kaverin tai sisaruksen kanssa juomien hakemisesta, kertoo Alkon Lounais-Suomen aluepäällikkö Erkki Pakola.
– Toki myös alaikäisiä käy asiakkaina, ja tällöin mukana on yleensä sisaruksen vanhentunut ensimmäisen vaiheen ajokortti tai saman näköisen muun tutun henkilöllisyystodistus tai papereiden sanotaan jääneen autoon.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Nuorten päihteiden käyttö Suomessa 1995–2015 -tutkimuksen mukaan yhä harvemmin alkoholin alaikäiselle tuo tuntematon henkilö. Kyselytutkimuksen mukaan ylivoimaisesti suosituin tapa hankkia alkoholia on kavereiden tai sisarusten kautta.
Nuorten alkoholin hankkimistapa
Liikkeen sijainti vaikuttaa ostoyritysten määrään
Myös väärennettyihin henkilöllisyystodistuksiin törmää alkoholia myyvien liikkeiden kassoilla. Väärennettyjä papereita saa helposti internetistä tulostamalla, kun tietää mistä etsiä.
Helsingin Arabian M-Marketin kauppias Teemu Myller kertoo törmänneensä työssään väärennettyihin papereihin.
– Kortti on lompakossa ajokortille varatussa taskussa, ja se näytetään rösöisen ikkunapinnan läpi. Nuoren ostajan kohdalla myyjän on tärkeää saada kortti aina käteensä. Korttiin on saatettu esimerkiksi tulostaa kokonaan uusi kuva, Myller sanoo.
Myller toimi ennen kauppiaana K-Extra Iivisniemessä Espoossa, jossa epäiltyjä välitystapauksia oli huomattavasti enemmän kuin nykyisessä liikkeessä Arabiassa.
– Olemme siitä poikkeuksellinen liike, että meillä nuoria ostajia ei ole paljoa. Meillä on paljon erikoisoluita, joita ostetaan yksittäistölkkeinä. Kauppaamme ei mielletä halvan bulkkioluen myyjänä.
Iivisniemessä Myller kertoo välitystoiminnan olleen sen sijaan viikoittaista. Hänen mukaansa alaikäiselle ostavan aikuisen tunnistaa usein käytöksestä. Asiakas saattaa jutella niitä näitä ja selitellä suurta alkoholiostostaan. Poikkeava tilanne saa ihmiset käyttäytymään erilailla.
– Kymmenessä vuodessa silmä on harjaantunut tunnistamaan epäilyttävät tilanteet.
Espoon keskuksessa sijaitsevan K-Market Resiinan kauppias Timo Jääskeläinen kertoo välitysepäilyjen olevan harvinaisia. Tapausten määrä on hänen nähdäkseen pysynyt useita vuosia melko samana.
– En ole näihin oman kauppani kohdalla juuri törmännyt. Edellisessä kaupassa nuori yritti kerran ostaa kaverinsa papereilla, mutta hän lähti tilanteesta poliisin matkaan, Jääskeläinen kertoo.
Myynninvalvonta "elämän ja kuoleman kysymys"
Päivittäistavarakaupoissa alkoholia ostavien asiakkaiden henkilöllisyys tarkastetaan aina, jos henkilö vaikuttaa alle 30-vuotiaalta. Jokainen kassalla työskentelevä myyjä on lisäksi käynyt ikärajapassikoulutuksen, jota ilman kassavuoroja ei pääse tekemään lainkaan.
Alkon Pakolan mukaan nuoren asiakkaan ikärajan tarkistaminen ja välitystapausten tunnistaminen on vahvasti läsnä jo uuden työntekijän rekrytoinnissa ja koulutuksessa
– Myynninvalvonta on meillä leikkisästi sanoen elämän ja kuoleman kysymys. Ohjeistus lähtee siitä, että paperit kysytään omalta veljeltäkin, jos hän näyttää alle 25-vuotiaalta.
Pakolan mukaan Alkossa ja päivittäistavarakaupoissa myyjä rekisteröi kassajärjestelmään joka kerran, kun asiakasta on pyydetty todistamaan ikänsä. Vuoden aikana Alkoissa tarkastetaan ikä keskimäärin 3,6 miljoonaa kertaa. Välitysepäilyjä kertyy vuosittain noin 300 000.
Haastavinta Pakolan mukaan on nimenomaan välitysepäilyjen tunnistaminen. Myyjän epäilyt saattavat herätä, jos nuori henkilö asioi liikkeessä esimerkiksi vanhempiensa kanssa tai kaksi nuorta henkilöä saapuu liikkeeseen yhdessä, mutta vain toisella on paperit mukanaan.
Kaikkia iän todistamisen pyytäminen ei miellytä.
– Välitysepäilytilanteet poikivat meille viikoittain ikävän asiakaspalautteen jostain päin Suomea, Pakola sanoo.
Tuntemattoman aikuisen rekrytointi ostoreissulle myymälän ulkopuolella on vähentynyt.
– Tätä tehtiin useita vuosia sitten, mutta nykyisin ei enää niinkään. Esimerkiksi kauppakeskuksissa vartijat valvovat tämäntyyppistä toimintaa. Kyllä se tilaaminen tapahtuu jo selvästi ennen kaupalle menoa.
Viinaa tuodaan myös Virosta
Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyönkeskus Snellun työntekijä Hensku Kettusaari kertoo törmänneensä myös uuteen ilmiöön nuorten alkoholihankinnoissa.
– Nuorilla näkee yhä useammin Virosta tuotua kirkasta viinaa, Kettusaari sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Nuorten päihteiden käyttö Suomessa 1995–2015 -tutkimukseen vastanneista nuorista kolme prosenttia ilmoitti saaneensa alkoholia viimeisellä hankintakerralla ulkomailla tai laivalta. Aiempina vuosina samalla tavalla ei ollut vastannut yksikään tutkimukseen osallistuneista.
Kettusaaren mukaan nuoret ovat entistä tietoisempia terveydestään. Yhä useampi nuori ei halua käyttää alkoholia lainkaan. Tämä näkyy myös THL:n kyselyn tuloksissa.
– Ehkä alkoholinkäyttö kokonaisuudessaan on hieman vähentynyt nuorten keskuudessa, mutta kirkkaan viinan käytön yleistyminen on huolestuttavaa. Kenenkään tiedostavan ja läsnäolevan aikuisen ei tulisi hankkia ja luovuttaa alaikäisille alkoholia, Kettuniemi sanoo.
– Viinan käytön ohella huomattava muutos on myös nuorten kannabismyönteisyys ja sen käytön lisääntyminen.
Koulujen päättäjäisviikonloppu on tyypillisintä aikaa alaikäisten alkoholinkäytölle. Tänä vuonna päättäjäisjuhlat sujuivat aiempaa rauhallisemmin:
1:22
