Kritiikkiä keränneet yliopistojen todistusvalintojen pisteytysmallit uudistuvat vuonna 2026.
Pisteytysmallien uudistuksilla pyritään ennen kaikkea vähentämään lukiolaisten paineita, yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen projektipäällikkö Tanja Juurus kertoo STT:lle.
– Meille tärkeä tavoite on, että lukiolainen pystyisi uuden pisteytyksen myötä valitsemaan entistä vapaammin aineet, jotka itseä kiinnostavat, ja panostaa niihin eikä tehdä lukioaikaisia valintoja todistusvalinnan pisteytyksen ohjaamana, Juurus sanoo.
Todistusvalinta otettiin käyttöön ensimmäisen kerran 2020. Sitä on siitä lähtien arvosteltu etenkin matematiikan suuresta roolista pisteytyksessä, todistusvalinnan luomasta paineesta ylioppilaskirjoituksiin, kielten pienestä painoarvosta ja lukion yleissivistävän roolin heikentymisestä. Kritiikkiä yhdistää huoli todistusvalinnan vaikutuksista lukiokoulutukseen.
"Miksei sinne oteta ihmisiä, joita kiinnostavat kyseisiin aloihin liittyvät asiat?"
Paraisten lukion rehtori Ari Rintanen on huomannut ilmiön, jossa tiettyjä aineita valitaan sen takia, että niistä saa enemmän pisteitä todistusvalintaan. Pitkä matematiikka on yksi tällainen aine.
– Välttämättä kaikkien, jotka eivät ole matematiikasta kiinnostuneita tai ehkä niin lahjakkaita siinä, ei kannattaisi sitä valita. Opiskelijat kuitenkin ajattelevat, että se on järkevää valita, kun se tuottaa pisteitä. Kyllähän opiskelijat niitä pistemääriä katsovat ja ovat rationaalisia tältä osin, Rintanen summaa.
Paraisten lukion tuore ylioppilas Olle Riihelä on ihmetellyt, miksi pitkä matematiikka tuottaa eniten pisteitä monille sellaisillekin aloille haettaessa, joilla ei käsitellä ja lasketa matematiikkaa päivääkään.
– Se on mielestäni täysin omituista. Miksei sinne oteta ihmisiä, joita kiinnostavat nimenomaan kyseisiin aloihin liittyvät asiat?
Riihelää kiinnostavat erityisesti yhteiskuntaoppi ja historia. Kemia, fysiikka ja matematiikka "eivät nappaa".
– Jos on kiinnostunut yhteiskuntaopista ja historiasta ja haluaa niitä lukea, niin tällä hetkellä ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin mennä pääsykokeilla. Vaikka näistä aineista kirjoittaisi hyvin, niiden tuottamilla pisteillä ei moneen paikkaan pääse.
Riihelän mielestä tämänhetkiset pisteytysten erot aineiden välillä eivät ole perusteltuja, sillä matematiikan tavoin reaaliaineisiin täytyy lukea paljon ja kerrata. Hänen mukaansa monet, joilla on aito kiinnostus yhteiskuntaoppia ja historiaa kohtaan, kokevat, että heidän kiinnostuksenkohteensa ja osaamisensa ovat alempiarvoisia.
– Ei niissäkään ole todellakaan helppo päästä hyviin arvosanoihin ja sitä kautta hyviin pisteisiin ylioppilaskokeisiin perustuvissa sisäänpääsyvalinnoissa. Ei todellakaan ole helppo juttu.
Rintanen ja Riihelä ovat samaa mieltä siitä, että pisteytysten uudistukset ovat erittäin tervetulleita.
– Uudistus kohtelisi oppiaineita tasavertaisemmin kuin nykyinen malli, Rintanen sanoo.
Jatkossa äidinkieltä painotetaan matematiikan yli
Tällä hetkellä pitkä matematiikka pitkälti dominoi todistusvalinnoissa suurimmilla pisteillä. Tulevaisuudessa äidinkielen on määrä olla eniten pisteitä tuottava aine. Lisäksi reaaliaineiden keskinäisiä piste-eroja aiotaan poistaa ja kielten pisteytystä nostaa. Matematiikka tuottaisi jatkossakin hyviä pisteitä kaikille aloille, vaikkei suurimpia.
Tanja Juurus perustelee matematiikan painoarvoa sen kautta kehittyvillä ongelmanratkaisutaidoilla, joita tarvitaan yliopisto-opiskelussa.
– Lisäksi tarvitaan loogista päättelyä ja tilastojen ymmärtämistä, joita saa matematiikan opiskelusta. Humanistisilla aloilla tilastolliset tutkimukset ovat myös tavanomaisia.
Ylioppilas Riihelä kertoo ymmärtävänsä tämän näkemyksen, mutta pohtii samalla, että tilastojen tulkitsemista voitaisiin yhtä lailla syventää lukion yhteiskuntaopin kursseilla, jos sellaisia kursseja olisi tarjolla. Hänestä on kuitenkin virkistävää, että todistusvalintaan on tulossa edes jonkinlaista muutosta.
Juuruksen mukaan pisteytysluonnokseen saatiin lausuntoja yli sadalta organisaatiolta ja yksityishenkilöltä. Pisteytysesitys on tällä hetkellä yliopistoilla käsittelyssä. Yliopistojen on määrä hyväksyä pisteytysuudistus elokuun loppuun mennessä.
– Oletettavissa on, ettei pisteytysuudistuksessa tule enää mitään ongelmia vastaan. Lausuntojen sävy oli pääosin positiivinen, ja oletusarvo on, että pisteytysesitys menee läpi nykyisessä muodossaan.
Lukiolaisten toiveet näkyvät esityksessä
Lausuntoja pisteytysuudistukseen antoi muun muassa Suomen Lukiolaisten Liitto. Liiton puheenjohtaja Ella Siltanen kertoo STT:lle, että pisteytysesityksessä näkyvät lukiolaisten ajamat asiat.
– Meille oli tärkeää matematiikan ylikorostuksesta luopuminen, aineiden arvosteluiden johdonmukaisuus sekä pisteiden antaminen alalle relevanteista aineista. Esimerkiksi fysiikka ei voi korostua, jos hakee yhteiskuntatieteelliselle alalle.
Suomen Lukiolaisten Liitto oli aluksi huolissaan äidinkielen kasvavasta painotuksesta. Siltanen näki kuitenkin, että on loogisinta, että äidinkieli tuottaa eniten pisteitä todistusvalinnassa. Hän myös rohkaisee uudistuksista huolimatta niitä opiskelijoita, joille pitkä matematiikka sopii ja joilla on riittävät rahkeet siihen, valitsemaan sitä.
– Pitkän ja lyhyen matematiikan eroja miettiessä olimme lopulta sitä mieltä, että pitkästä matematiikasta pitää saada jonkin verran enemmän pisteitä kuin lyhyestä matematiikasta, jottei se ohjaisi opiskelijoita menemään sieltä, mistä aita on matalin.
Siltasen mielestä todistusvalinnasta olisi tärkeää saada tietoa muutenkin kuin taulukoiden ja pelottelun muodossa. Yliopistoilta hän toivoisi enemmän selkeää tiedottamista.
– Julkisuudessa puhutaan todistusvalinnoista ja pisteytyksistä usein pelotellen. Paljon nostetaan esiin sitä, kuinka monta ällää joku on juuri kirjoittanut. Monella on käsitys, että kouluun ei pääse, jos ei kirjoita huippuarvosanoja.
Siltanen kokee, että uudistettu pisteytysmalli on onnistunut ja osaltaan vähentää lukiolaisten paineita.
– On tärkeää muistaa, että lukiolaiselle aiheuttaa paineita todella moni muukin asia. Se kohta, jossa miettii elämässä eteenpäin siirtymistä, voi olla jännittävä ja pelottava.