Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi on huolissaan siitä, että poliitikot rapauttavat luottamusta oikeuslaitokseen. Kuusiniemi puhui vallanjaon ja oikeusvaltion puolustamisesta hallinto-oikeuksien ylituomaripäivillä.
Kuusiniemi kiinnitti puheessaan huomiota erityisesti siihen, miten apulaisoikeuskansleria arvosteltiin, kun hän ei hyväksynyt hallituksen ensimmäistä esitystä koko itärajan sulkemisesta.
Esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustaja Sheikki Laakso oli väläyttänyt potkujen antamista viestipalvelu X:ssä.
Lisäksi valtiovarainministeri ja Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi blogissaan, että tarvittaessa hallituksen olisi tehtävä päätös vastoin oikeuskanslerin näkemystä ja piti apulaisoikeuskanslerin päätöstä "ääliöliberaalina" tulkintana.
Kuusiniemi on huolissaan poliitikkojen antamasta paineesta oikeuslaitokselle.
– Pidän vaatimusta siitä, että olisi irtisanottava laillisuusvalvoja, jonka kanta ei miellytä oletettua kansalaismielipidettä tai poliittisia päätöksentekijöitä, joiden toimintaa hänen tulee valvoa, äärimmäisen vaarallisena, hän sanoo
– Tuomioistuinten kannalta poliitikkojen oikeuskansleri-instituutioon kohdistama paine herättää erityistä huolta. Valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu myös tuomioistuinten yleisen toiminnan valvonta. Jos oikeuskansleri ei säilyttäisi itsenäisyyttään ja integriteettiään, vaan alistuisi poliittisten päättäjien toiveille, tämä saattaisi heijastua myös tuomioistuimiin, Kuusiniemi vastaa.
Kuusiniemi otti esille myös sen, että karhunmetsästystä koskevia oikeuden päätöksiä on kyseenalaistettu harkitsemattomin perustein.
– Vallan kolmijaon perusperiaatteiden kyseenalaistaminen on omiaan rapauttamaan oikeusvaltioon kohdistuvaa luottamusta. Oikeusvaltio rakentuu sen varaan, että vallankäyttö on kontrolloitua ja eri valtioelinten erilaiset tehtävät ja vastuut mahdollistavat vallankäytön tasapainon valvonnan. Pidän äärimmäisen huolestuttavana sitä, että poliittiset toimijat kyseenalaistavat harkitsemattomin perustein tämän herkän oikeusvaltiollisen tasapainon, Kuusiniemi painottaa.
Saa arvostella, ei leimata
Myös oikeuslaitoksen toimintaa voi ja tarpeen vaatiessa pitää arvostella, koska se käyttää paljon valtaa.
Vallan kolmijaon mukaan on kuitenkin ongelmallista, jos lainsäätäjät eli kansanedustajat ja toimeenpanovalta eli hallitus leimaavat tuomiovaltaa harkitsemattomasti.
– Päätösten lopputuloksesta ja perustelujen vakuuttavuudesta voidaan olla eri mieltä, mutta tuomioistuimen motiivien kyseenalaistaminen, tuomareiden leimaaminen ja integriteetin kyseenalaistaminen eivät kuulu eri valtiomahtien edustajien väliseen keskusteluun, Kuusiniemi sanoo.
– Oikeusvaltiossa hallinnollinen päätöksenteko on riippumattomien tuomioistuinten oikeudellisen kontrollin alaista. Millekään hallintoviranomaiselle ei voida antaa sellaista valtaa, että sen lupapäätöksiä ei voitaisi kumota tuomioistuimessa. Julkisuudessa tällaista on kuitenkin vaadittu, hän jatkaa.
Kuusiniemi painottaa vielä sitä, että oikeusvaltio tarvitsee toimiakseen luottamusta, jota ei saisi rapauttaa.
– Oikeusvaltio ei ole enemmistön diktatuuri. Toivon, että ainakin eri valtioelinten edustajat välttäisivät oikeusvaltiollisten toimijoiden ja rakenteiden kyseenalaistamista. Luottamuksen horjuttaminen ja epäluulon kylväminen erityisesti epävakaassa maailmantilanteessa ei palvele Suomen etua, hän kertoo.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on toistanut moneen kertaan, ettei hallituksen ministereiden ole soveliasta arvostella oikeuskanslerin päätöksiä.