Eurooppaoikeuden professorin Juha Raition mukaan oikeuskäytäntö ei tue perusteluja, joita oikeuskansleri Tuomas Pöysti ja eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen esittävät lain tueksi.
Suomi voi joutua vastaamaan käännytyslaista Euroopan unionin tuomioistuimessa, vaikka ainoatakaan turvapaikanhakijaa ei torpattaisi sen seurauksena Suomen ja Venäjän vastaiselta rajalta.
Näin arvioi STT:lle eurooppaoikeuden professori Juha Raitio Helsingin yliopistosta.
Tämä polku toteutuu, jos eduskunta hyväksyy käännytyslain perjantaina ja Euroopan komissio tai jokin unionin jäsenmaista nostaa rikkomuskanteen Suomea vastaan.
Laaja joukko oikeusoppineita on arvioinut, että käännytyslaki rikkoisi oikeutta hakea turvapaikkaa, ehdotonta palautuskieltoa ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.
Palautuskielto estää palauttamasta ketään maahan, jossa häntä uhkaa vaino, epäinhimillinen kohtelu tai kidutus.
Raitio sanoo, että toistaiseksi EU-tuomioistuin ei ole kertaakaan hyväksynyt ehdottoman palautuskiellon rikkomista.
– Se kytkeytyy maailmankuvaan, jossa pyritään ajattelemaan asioita myöskin sen hädänalaisen ihmisen näkökulmasta. Ja nyt tässä keskustelussa korostuu valtion turvallisuus, hän sanoo.
Laillisuusvalvojat: Erilainen tapaus
Suomessa ylimpinä laillisuusvalvojina toimivat oikeuskansleri Tuomas Pöysti ja eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen.
Kaksikko on tulkinnut oikeustieteilijöitä laveammin sitä, voiko eduskunta säätää käännytyslain.
Pöysti perusteli Helsingin Sanomissa kantaansa muun muassa sillä, että turvallisuuspalveluiden hyvin aktiivisesta osallistumisesta turvapaikanhakijoiden masinoimiseen rajalle ei ole aiemmissa oikeustapauksissa esitetty tuomioistuimille konkreettista näyttöä.
Raitio kummastelee näkemystä. Hän ei katso aiemman oikeuskäytännön antavan eväitä Pöystin ja Jääskeläisen tulkinnalle.
Raition arvion mukaan käännytyslaki näyttäisi rikkovan turvapaikkaoikeuden kokonaisuutta, joka rakentuu EU:n perusoikeuskirjasta ja muun muassa menettelydirektiivistä.
– Ei Suomen kannata mennä sellaista esittämään, että nyt voidaan jotenkin palautuskieltoa hämärtää ja koko tämä kansainvälinen sopimusjärjestelmä ja EU-oikeuden turvapaikkaoikeus sivuuttaa. Kyllä tämä aika uhkarohkea yritys nyt on, hän sanoo.
Unkarille kesäkuussa iso lasku
Raitio ei ole ainoa, jonka mukaan Suomi rikkoo EU-oikeutta jo pelkästään käännytyslain säätämisellä.
Asiasta kirjoittivat viime viikolla Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa EU-tuomioistuimen entinen tuomari Allan Rosas sekä transnationaalisen eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg ja tutkijatohtori Milka Sormunen Helsingin yliopistosta.
Sinnikkäästä EU-lain rikkomisesta voi tulla myös kalliita seurauksia.
Siitä Raitio mainitsee esimerkkinä Unkarin, jolle seurasi mittava lasku EU-oikeuden laiminlyönneistä.
EU-tuomioistuin on katsonut maan rikkovan turvapaikkaoikeutta muun muassa siksi, että turvapaikanhakijat eivät ole voineet odottaa turvapaikkapäätöstä Unkarissa.
Tästä seurasi Unkarille tämän vuoden kesäkuussa 200 miljoonan euron kertaluontoinen lasku höystettynä 900 000 euron lisäkuluilla jokaiselta päivältä ennen vaadittuja muutoksia.
Tuleeko laista soveltamiskelvoton?
Suomessa on aiemmin pidetty kovaa ääntä Puolan ja Unkarin oikeusvaltiorikkomuksista.
Nyt eduskunta saattaa säätää Venäjän pelossa viiden kuudesosan enemmistöllä lain, joka voi osoittautua soveltamiskelvottomaksi.
Tämä johtuu EU-oikeuden ensisijaisuudesta suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön.
Mikäli lakia päädytään soveltamaan, rajavartioiden pitäisi sivuuttaa suomalainen lainsäädäntö EU-oikeuden vastaisilta osilta.
Muutoin he rikkovat lakia ja joutuvat viime kädessä vastaamaan siitä oikeudessa.
Käännytyslaissa pyritään myös estämään päätöksistä valittaminen tuomioistuinprosessissa, mutta näin suomalaiset tuomioistuimet eivät mitä ilmeisimmin voi toimia.
Muun muassa EU:n perusoikeuskirjassa todetaan, että jokaisella on oltava käytössä tehokkaat oikeussuojakeinot tuomioistuimessa.
– Siitä on myös oikeuskäytäntöä jo 1980-luvulta eri yhteyksistä niin, että se ei koske suinkaan pelkästään maahanmuuttoasioita, Raitio sanoo.
Käännytyslakia saatetaan siis lopulta päätyä käsittelemään myös kansallisissa tuomioistuimissa sekä hallinto- että rikosprosesseissa.
Se tosin edellyttää, että joku lainkäytön kohteena ollut henkilö alkaa ajaa muutosta oikeusteitse esimerkiksi jonkin pakolaisjärjestön juristin avustamana.
Myös tämä reitti voi lopulta johtaa siihen, että EU-tuomioistuin voi joutua antamaan ennakkoratkaisun.
Lisäksi on mahdollista, että kansainvälistä suojelua hakenut henkilö valittaa suoraan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen saatuaan Rajavartiolaitokselta viimeisen ratkaisun.
11:34
Käännytyslaki entisen ulkoministerin silmin – haastattelussa Erkki Tuomioja.