Kansainvälistä suojelua ei olisi voinut hakea ollenkaan Suomen ja Venäjän välisen maarajan rajanylityspaikoilla.
Suomessa kaavailtiin viime viikolla Suomen ja Venäjän maarajan kaikkien rajanylityspaikkojen sulkemista kahdeksi viikoksi. Asia ilmenee STT:n pyytämistä asiakirjoista. Sisäministeriön laatiman luonnosmuistion mukaan Suomen ja Venäjän välisellä maarajalla Imatran, Kuusamon, Niiralan, Nuijamaan, Raja-Joosepin, Sallan, Vaalimaan ja Vartiuksen rajanylityspaikat olisi suljettu.
Kansainvälistä suojelua olisi voinut hakea lentoliikenteen ja vesiliikenteen rajanylityspaikoissa. Kansainvälistä suojelua ei olisi voinut hakea ollenkaan Suomen ja Venäjän välisen maarajan rajanylityspaikoilla.
Sisäministeriön laatiman luonnosmuistion mukaan rajanylityspaikat olisi suljettu kahdeksi viikoksi, sillä sisäministeriön arvion mukaan kahden viikon aikana vaikutuksia olisi voitu seurata riittävästi.
– Päätöksen sisältöä ja laajuutta arvioitaisiin säännöllisesti tilanteen kehittymisen perusteella. Päätös kumottaisiin tai sitä muutettaisiin, jos se ei ole enää välttämätön yleiselle järjestykselle tai kansalliselle turvallisuudelle aiheutuvan vakavan uhan torjumiseksi, muistiossa sanotaan.
Apulaisoikeuskansleri kuitenkin pysäytti viikko sitten nämä suunnitelmat, sillä hänen arvionsa mukaan suunnitelmat eivät riittävällä tavalla takaisi sitä, että ihmisillä olisi aito mahdollisuus hakea kansainvälistä suojelua.
Jo aikaisemmin valtioneuvosto oli sulkenut osan Suomen ja Venäjän välisistä rajanylityspaikoista. Loppuviikolla hallitus teki päätöksen, että Suomen ja Venäjän välisen maarajan voisi ylittää vain Raja-Joosepissa. Tämä päätös meni myös apulaisoikeuskanslerin tarkastelussa läpi.
Lue myös: Rantanen: Hallitus tekee tänään päätöksiä itärajalle
Venäjällä kielteinen suhtautuminen neuvotteluihin
STT:n pyytämien asiakirjojen mukaan kansainvälisen suojelun hakijoiden määrä alkoi lisääntyä 31. lokakuuta alkaneella viikolla.
Luonnosmuistion mukaan Venäjän viranomaisten kanssa neuvottelemalla ei ole saatu aikaan ratkaisua ja tilannetta rajalla vakautettua.
– Venäjän osapuoli on toistaiseksi suhtautunut kielteisesti rajavaltuutettujen neuvotteluavauksiin ja ilmiön hallintaan liittyviin esityksiin, luonnosmuistiossa sanotaan.
Luonnoksessa todetaan, että itärajan ilmiöön liittyy laittoman maahantulon järjestämiselle tyypillistä kansainvälistä rikollisuutta, aktiivista markkinointia sosiaalisessa mediassa mukaan lukien Valko-Venäjällä oleskelleiden houkuttelua Suomen-reitille ja Venäjän viranomaisten sallivaa sekä aktiivista myötävaikuttamista.
– Itärajan tilanne ja Venäjän viranomaisten toiminta ovat muuttuneet lyhyessä ajassa Suomen näkökulmasta erittäin haasteellisiksi, luonnosmuistiossa sanotaan.
Ilmiö sitoo luonnosmuistion mukaan päivittäin merkittävän osan Rajavartiolaitoksen resursseista ja rajanylityspaikkojen kapasiteetista.
– Muita tehtäviä joudutaan jo tällä hetkellä valtakunnallisesti priorisoimaan. Ilmiö nykymuodossaan ja mahdollisesti laajetessaan sitoo yhä merkittävämmän osan koko Rajavartiolaitoksen resursseista.
Luonnosmuistion mukaan tilanne sitoo merkittävästi poliisin resursseja. Rajavartiolaitos on pyytänyt tukea myös muilta viranomaisilta.
Vaikutuksia Suomen ulkosuhteisiin
Asiakirjoista käy ilmi, että itäisen maarajan sulkemisessa ei ole kyse vain Suomen asioista. Luonnosmuistiossa todetaan, että Suomen itäraja on samalla EU:n ja Naton ulkoraja, jolloin Suomella on erityinen velvollisuus pitää sen hallinnasta huolta.
– EU-kumppanien näkökulmasta laittoman maahanmuuton estäminen on tärkeää Schengen-alueen integriteetin kannalta.
Ulkoministeriön arvion mukaan rajanylityspaikkojen sulkeminen vaikuttaisi kielteisesti Moskovassa olevien länsimaiden suurlähetystöjen toimintaan. Tämä puolestaan vaikuttaisi kielteisesti Suomen ulkosuhteisiin.
– Useat läntiset suurlähetystöt Moskovassa käyttävät Suomen rajanylityspaikkoja huoltonsa, henkilöliikenteen ja evakuoinnin tarpeisiin. Näiden kumppanien näkökulmasta toimenpiteiden tarkkarajaisuus ja rajoitettu kesto ovat tärkeitä.
Myös Suomen oman suurlähetystön toiminta Moskovassa ja sitä kautta diplomaattisten suhteiden hoitaminen vaikeutuu rajanylityspaikkojen sulkeutumisen takia.
Luonnosmuistion mukaan venäläisten lannoitteiden kululla Suomen kautta on suuri merkitys globaalin ruokaturvan kannalta. Lannoitteiden kauttakulun häiriintyminen olisi haitallista monelle kehittyvälle maalle, minkä vuoksi tulee pitää erityistä huolta, että lannoitteiden kauttakulku ei häiriinny.
– Haitalla olisi käytännön seurausten lisäksi merkittävä kansainvälinen maineriski, jos näyttäisi siltä, että Suomi heikentää toimenpiteillään globaalia ruokaturvaa. Lannoitteet kulkevat rautatiekuljetuksin, jolloin niiden jatkuvuudesta voidaan pitää huolta rajanylityspaikkojen sulkemisesta huolimatta, luonnosmuistiossa todetaan.