Uusi jätehuoltoon liittyvä velvoite iskee satoihin tuhansiin suomalaisiin kotitalouksiin.
Omakotiliitosta muistutetaan, että omakotitaloissa ja 1–4 asunnon rivitaloyhtiöissä on alettava viimeistään vuonna 2024 kerätä biojätteet erikseen aina, jos talo sijaitsee yli 10 000 asukkaan taajamassa.
– Aikataulu biojätteen keräysvelvoitteen alkamiselle voi alkaa jo aiemmin, sillä kunnat voivat vaikuttaa aikatauluun omissa jätemääräyksissään, kerrotaan Omakotiliiton verkkosivuilla.
Muutosten taustalla on viime vuonna voimaan tullut jätelain uudistus.
Omakotiliiton mukaan biojätemaksun voi välttää kompostoimalla biojätteet, jos kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräykset sallivat sen.
400 000 kiinteistöä
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen esityksen mukaan biojätteen erilliskeräysvelvoitteen ulottaminen kaikkiin kiinteistöihin yli 10 000 asukkaan taajamissa lisää pienten kiinteistöjen jätehuoltokustannuksia.
”Yli 10 000 asukkaan taajamissa on yhteensä noin 400 000 alle viiden huoneiston kiinteistöä”, kerrotaan hallituksen esityksessä.
Hallituksen esitykseen on laadittu vaikutusarvio kotitalouksien jätehuoltoa koskevien vuoden 2019 keskimääräisten kustannusten perusteella.
Vaikutusarvion mukaan jätehuolto maksoi vuodessa asukasta kohden keskimäärin 86,25 euroa niissä omakotitaloissa, joissa kerätään vain sekajätettä. Vaikutusarvion mukaan bio- ja sekajätteen keräyksestä tuli omakotitaloon keskimäärin 75 prosenttia kovempi lasku, eli 151 euroa asukasta kohti vuodessa.
Hallituksen esityksen vaikutusarvion perusteella laskettuna omakotitalossa asuvalle viisihenkiselle perheelle voisi siis tulla kuukausitasolla noin 27 euron lisälasku. Ympäristöministeriön ympäristöneuvoksen Riitta Levisen mukaan kyseinen laskelma perheen kustannuksista on johdettavissa hallituksen esityksestä.
– On kuitenkin huomattava, että hallituksen esitystä varten tehty laskelma on ollut hyvin karkea ja tilanteet voivat vaihdella alueittain paljonkin riippuen muun muassa keräysjärjestelmästä ja lajitteluun kannustavan jätetaksan käytöstä, Levinen kertoo Talouselämälle.
Hallituksen esityksen mukaan biojätteen keräyksestä aiheutuvaa lisäkustannusta voidaan pienentää kannustavalla jätetaksalla, monilokerokeräyksellä sekä kimppa- tai korttelikeräyksellä.
Lue myös: Älä heitä joulupaperia paperinkeräykseen – "Moni ihmettelee, miksi..."
Kuluja voi pienentää
Pääkaupunkiseudulla jätehuoltopalveluita tarjoavan Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n käyttöpäällikkö Juho Nuutisen mielestä hallituksen esityksen vaikutusarvion luvut biojätteen keräyksen kustannuksista kuulostavat korkeilta. Nuutinen arvioi, että korkeat luvut perustuvat siihen, että biojätteen tyhjennysväliksi on laskettu niissä kaksi viikkoa.
Nuutisen mukaan käytännössä kaikkiin omakotitaloihin ja paritaloihin tulee HSY:n alueella neljän viikon tyhjennysväli.
– Kolmen tai neljän huoneiston taloissa, joissa on enemmän maksajia, on todennäköisesti joka toisen viikon rytmi, Nuutinen kertoo.
Nuutinen huomauttaa, että kotitaloudet voivat omalla toiminnallaan pienentää maksamiaan jätehuollon kustannuksia.
– Jos lisää lajittelua, biojätettä lähtee pois sekajätteestä, mikä vähentää sekajätteessä olevan jätteen määrää. Kun vielä lisää muiden kierrätettävien jätejakeiden lajittelua, saa varmasti tyhjennysvälin harvennettua, Nuutinen kertoo.
Lainmuutos kuului Marinin hallituksen hallitusohjelman Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi -kokonaisuuteen. Hankkeella pyrittiin lisäämään jätteen kierrätystä ja vahvistamaan Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä.