Kiertävien sähkökatkojen riski on nyt pieni, sähkön saatavuus ei uhkaa vaarantua – apuna suomalaisten sähköpihiys: "Rakensivat pikavauhtia yhden Olkiluoto 3:n tehon"

Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen sanoo STT:lle, että tällä hetkellä riski kiertäviin sähkökatkoihin on Suomessa pieni. Ruususen mukaan ainoastaan pidempi kova pakkasjakso voisi vaarantaa sähkön saatavuuden. Ainakaan tammikuulle ei ole Ruususen mukaan povattu enää kovia pakkasia.

– Katkojen mahdollisuutta ei voi sulkea kokonaan pois, mutta kyllä tilanne on nyt parempi kuin alkutalvesta. Varovaisen positiivisella mielellä tässä ollaan, Ruusunen sanoo.

– Helmikuun sää on arvoitus, ja oikeastaan sitä tässä nyt kannattaa seurata. Maaliskuu on sitten todennäköisesti jo helpompi.

Tammikuun otollisen sään lisäksi sähkön hyvään saatavuuteen on vaikuttanut Ruususen mukaan myös kulutuksen vähentyminen. Esimerkiksi joulukuussa suomalaiset säästivät parhaimmillaan Olkiluoto 3 -ydinvoimalan tuotannon verran sähköä tunnissa.

– Huipputunteina sähkönkulutus putosi noin 1 300 megawattia. Suomalaiset rakensivat siinä aika pikavauhtia yhden OL3:n tehon, Ruusunen kertoo.

–  Yhteiskunta on selkeästi oppinut ja ymmärtänyt tämän asian (sähkön säästämisen).

Varsinaisen Olkiluoto 3:n on määrä tuottaa sähköä täydellä teholla helmikuun alussa, mikä myös valaa uskoa sähkön saatavuuteen, Ruusunen sanoo.

–  Olen helmikuunkin suhteen varovaisen optimistinen. Verrattuna siihen, mistä tähän talveen lähdettiin, meillä on nyt enemmän pelimerkkejä.

Talkooporukalla yhden Loviisan reaktorin verran tehoa

Yksi uusista pelimerkeistä on Fingridin kehittämä vapaaehtoinen sähköjärjestelmän tukimenettely, joka käynnistettiin marraskuussa.

Menettelyssä pyritään hyödyntämään sähkömarkkinoiden ulkopuolella olevaa tuotannon ja kulutuksen joustopotentiaalia.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että sähköpulan uhatessa vapaaehtoiset toimijat joko tuottavat lisää sähköä tai vähentävät sen kulutusta samanaikaisesti Fingridin pyynnöstä.

Vapaaehtoisen toimijoiden yhteenlaskettu joustopotentiaali on Ruususen mukaan tällä hetkellä noin 500 megawattituntia. Määrä lähentelee Loviisan ydinvoimalan yhden reaktorin tehoa.

– Se on ikään kuin talkooporukka, joka ei normaalisti osallistu sähkömarkkinoille. Sieltä löytyy esimerkiksi teollisuutta ja kuntia, Ruusunen kertoo.

– He ovat ilmoittaneet, jos Fingridiltä vain tulee pyyntö, että tarvittaessa varavoimalaitoksia käynnistetään tai sitten kulutusta putoaa pois.

Menettelyn piiriin pääsemisen ehtona on kyky yhden megawatin joustoon joko kulutusta vähentämällä, tuotantoa käynnistämällä tai näiden yhdistelmällä.

Mukana ovat muun muassa S-ryhmä ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Molemmilla toimijoilla on tarvittaessa mahdollisuus ottaa käyttöön varavoimaa sekä vähentää kulutustaan.

"Yhteiskunta on nyt paljon valmiimpi"

Sähköjärjestelmän tukimenettely toimii niin, että sähköpulan uhatessa Fingrid lähettää mukana oleville toimijoille ensin varautumispyynnön tekstiviestillä.

Jos sähköpulan riski kasvaa suureksi, Fingrid lähettää erikseen aktivointipyynnön, jolla menettely käynnistetään. Kun sähkön saatavuus paranee, Fingrid lähettää toimijoille tiedon tilanteen päättymisestä.

Kaikkiaan menettelyssä on mukana parisenkymmentä eri tahoa.

Määrä on ollut tammikuun alusta kasvussa. Vielä tuolloin menettelyllä oli haalittu kasaan noin 450 megawattitunnin jousto. Tuosta määrästä on siis tultu ylös noin 50 megawattituntia.

Ruusunen arvioi, että menettelyn piirissä olevien toimijoiden määrä voi edelleen kasvaa. Hänen mukaansa "vapaaehtoisjoukkojen" talkoohengellä on merkittävä vaikutus sähkön saatavuuteen Suomessa.

– Normaali sähkön kulutusjousto yhdistettynä tähän vapaaehtoiseen joustoon on tuonut meille selkeästi lisää pelivaraa alkuperäisiin ennusteisiin verrattuna, Ruusunen sanoo.

– Kyllä tämä yhteiskunta on nyt paljon valmiimpi tällaiseen tilanteeseen (sähköpulaan) kuin talveen lähdettäessä.