Viime perjantaina päättyi Energiaviraston tehoreservihuutokauppa. Reserviin valitut voimalat ovat marraskuusta alkaen poissa markkinoiden käytöstä ensi vuoden lokakuun loppuun saakka.
Tehoreservillä pyritään varmistamaan sähkön riittävyys mikäli markkinaehtoinen tarjonta ei riitä kattamaan kulutusta. Kokoluokaltaan kyse on 600 megawatin reservistä.
Käytännössä tehoreservissä olevat voimalat ovat poissa markkinoiden käytöstä. Tämä voi tuntua ristiriitaiselta tilanteessa, jossa sähkön hinta huitelee jo valmiiksi pilvissä.
Tehoreserviä hallinnoivan Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen on avoin idealle sen hylkäämisestä.
– Näin poikkeuksellisessa tilanteessa tehoreservi voi toimia vastoin alkuperäistä tarkoitusta. Jos 600 megawatin tuotantokapasiteetti olisi markkinoiden käytössä, näkyisi se varmasti hinnoissa. Ei yhtään huono ajatus, Ruusunen sanoo.
Lue myös: Voiko Suomea todella uhata sähköpula? – "Varaudutaan siihen, että kriisi heijastuu myös meille"
Hän kertoo tehoreservin pohjautuvan ajatukseen siitä, että normaalitilanteessa kannattamattomat voimalaitokset saadaan hyötykäyttöön. Poikkeustilanteessa tämä ajatus ei välttämättä ole ajankohtainen.
Ruusunen pitää tehoreservin poistamista käytöstä huomattavasti järkevämpänä ratkaisuna kuin esimerkiksi energian hintakattoa.
Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen suhtautuu tehoreserviin luottavaisemmin.
– Tehoreservin ylläpito on mielestäni järkevää. Tietysti on aina mahdollista, että tuotantoa lähtee osin myös markkinoiden käytöstä. Reservi on hyvä olla, mutta sen koosta voidaan keskustella. Asia on Energiaviraston toimivallassa, Huttunen sanoo.
Tällä hetkellä reservissä ovat Fortumin Meri-Porin voimala, Naistenlahden 1-voimala Tampereella sekä Lahti Energian Kymijärven voimala.
Lue myös: Ruotsissa varoitus – Sähkönjakelua voidaan alkaa rajoittaa
Talvesta tulossa ainutlaatuinen
Huttunen tunnistaa tulevan talven poikkeuksellisuuden muttei maalaile piruja seinille. Hän muistuttaa kotimaisen sähköntuotannon jatkuvasti kasvavasta määrästä.
Tämän vuoden aikana Suomeen rakentuu ennätysmäärä tuulivoimaloita. Suurin yksittäinen pelastaja on Olkiluoto 3:n joulukuussa alkava tuotanto.
Täydellä teholla toimiessaan Olkiluoto 3:n tuotanto ylittää Venäjältä normaalitilanteessa tuodun energian määrän. Mikäli tuotannon aloitus viivästyy, ollaan Ruususen mukaan "tiukassa paikassa".
– Jos mikään muu ei auta, sähköä on pakko säännöstellä sähkökatkoilla. Kysynnän ja tarjonnan on vastattava joka hetki, muuten järjestelmä ei toimi. Mikäli kansalaiset eivät vapaaehtoisesti vähennä sähkön käyttöä, pakkokatkot on otettava käyttöön.
Suurin yksittäinen tekijä talven niukkuuteen on Ruususen mukaan säätila.
Hän kertoo kylmimpään aikaan kulutuspiikin olevan jopa 15 000 megawattia. Lämpimämmällä ilmalla erot ovat tuhansissa megawateissa.
Myös tuulisuus on merkittävä tekijä. Tuulivoimalat seisovat tyynellä säällä käytännössä tyhjän panttina.
– Pahin mahdollinen skenaario on kylmä ja tyyni talvi. Siihenkin on varauduttava, Ruusunen sanoo.
Lue myös: Tampereen Sähkölaitos lopetti kohua herättäneet öljyhankinnat Teboililta – "Teimme virhearvion"
Oikaisu 10.8. klo 13.20: Otsikon sitaatti on Fingridin toimitusjohtajan Jukka Ruususen ei TEM:in energiaosaston ylijohtajan Riku Huttusen.