Kiina nousi Venäjän rinnalle vakoilun ykkösuhaksi, varoittaa Supo – näitä neljää asiaa Kiina haluaa Suomesta

Suojelupoliisin viime viikkoisessa turvallisuuskatsauksessa kuultiin huolestuttava, muttei niin yllättävä viesti: Suomeen kohdistuu jatkuvia vakoiluyrityksiä.

Supo kertoi, että Suomeen kohdistuu jatkuvia kybervakoiluyrityksiä, ja syyllisiä ovat rikollisten lisäksi valtiot. Uhattuna on pahimmillaan kansallinen turvallisuus.

Tavoitteena voi Supon mukaan olla esimerkiksi teollisuusvakoilu yrityksistä, korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista tai päästä vaikuttamaan suomalaisten päätöksentekijöiden toimintaan tavalla tai toisella.

Yllätys ei ole, että Supon syyttävä sormi osoittaa naapurimaa Venäjää, mutta sen rinnalle Supo nostaa suurvallan maapallon toiselta puolelta, Kiinan.

Erityiseksi valtiollisen kiinnostuksen kohteeksi Supo nosti katsauksessaan Suomen kriittisen infrastruktuurin, kuten esimerkiksi sairaalat laboratoriot, hätäpalvelut, elintarviketeollisuuden ja verkkoinfrastruktuurin.

– Tietoinfrastruktuuriin liittyy erityisiä herkkyyksiä, sillä se voi tarjota itsevaltaisille hallinnoille pääsyn suomalaisten tietoihin, kuuluu varoitus.

Häikäilemättömät toimintatavat nostavat huolta

Tietoturva-asiantuntija ja tietokirjailija Petteri Järvinen ei ylläty Kiinasta tulevasta vakoilu-uhasta.

– Kiinassa korostuu teollisuusvakoilun rooli maan historian takia. Ja kun maa on toiminut muutenkin häikäilemättömästi viime aikoina kansainvälisillä areenoilla, niin se nostaa tätä huolta, Järvinen sanoo.

Mutta mitä Kiina oikein haluaa toiselta puolelta planeettaa, pienestä Suomesta?

Järvinen nostaa esiin neljä tavoitetta. Ehkä yllättäen ensimmäinen on kulissien takainen tieto EU:sta, koska Suomi on sen osa ja sen ytimessä.

– Varmaan eniten Kiinaa kiinnostaa EU-toiminta, koska Suomen kautta voi seurata, minkälaista työtä tehdään EU:ssa. EU muodostaa kansainvälisiä kannanottoja, kansainvälisiä liittoumia, joilla on ihan konkreettisia vaikutuksia Kiinan asioihin maailmalla.

Hävittäjäkauppa seurannassa

Eli Suomi on välikappale maailman mahtien ikuisessa peukalopainissa. Jos haluaa yliotteen toisesta, on sen saadakseen osattava ennakoida tulevat siirrot.

Ja se yliote halutaan kansainvälisestä laista välittämättä.

– Samoin kiinnostavat Suomen puolustushankinnat. Ne ovat isoja projekteja aina. Kiinaa kiinnostaa niiden eteneminen, kenen kautta aiotaan hankkia minkälaisia tarvikkeita, Järvinen listaa toiseksi asiaksi.

Tällä hetkellä suurempaa hankintaa Suomessa ei ole valmisteilla kuin tuleva hävittäjävalinta.

Lue myös: Mistä Horneteille seuraajat? MTV Uutiset esittelee viisi vaihtoehtoa

Mitä aikaisemmin Kiina tietää Suomen valinnan, sitä paremmin se osaa nähdä tulevat voimasuhteet esimerkiksi Jäämeren alueella.

Ja vaikka Kiina ei ole osapuoli kaupassa, kohdistui valinta mihin hävittäjään tahansa, kiinnostaa sitä, minkä maan valmistaja jättitilauksen saa kaapattua.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Raha ja osaaminen kiinnostavat

Kiinan kolmas kiinnostuksen kohde on raadollisempi.

Raha.

– Sitten tietenkin kiinnostaa korkean teknologian teollisuusvakoilu, jossa Kiinalla on valitettavan pitkä historia, Järvinen sanoo.

– Suomella on monenlaista osaamista eri alueilta, ja tällaiset asiat ovat taloudellisesti arvokasta tietoa varastettavaksi.

Suomi tunnetaan maailmalla korkean osaamisen maana. Täällä on huippuyliopistoja, valtava määrä esimerkiksi kokeneita Nokia-osaajia, uraauurtavaa teknologiaa, toimiva yhteiskunta.

Ja se tiedetään myös Kiinassa.

Tämä näkyy vakoilun lisäksi myös hyvissä asioissa. Kiinalainen televiestintälaitteiden valmistaja ja maailman suurin verkkolaitevalmistaja Huawei kertoi viime viikolla perustavansa Helsinkiin uudenlaisen innovaatiokeskukseen, ja syy sijoituspaikkaan löytyy Suomen ominaisuuksista ja sijainnista.

Esimerkiksi Espoossa sijaitsevassa monialaisessa Aalto-yliopistossa yhdistyy kansainvälisyys, tekniikka, kauppatieteet ja muotoiluosaaminen – eli jättipotti kuluttajakäyttöön älylaitteita tekeville yrityksille ja sitä kautta myös Kiinalle yleisemminkin.

Huomaamatonta vaikuttamista

Aalto tarjoaa valmiita tekijöitä yritysten käyttöön, oli yhtiö sitten suomalainen tai kiinalainen.

Tulevaisuuden osaajia ja johtajia. Ja mitä nuorempana heihin pääsee vaikuttamaan, sitä parempi mahdollisuus onnistua.

Petteri Järvinen nostaakin neljänneksi Kiinan tavoitteeksi yleisöön ja yksilöön vaikuttamisen.

– Vähän uudempi tavoite on mielipidevaikuttaminen, joka voi tapahtua vähän huomaamattomamminkin, hän sanoo.

– Pyritään muokkaamaan suomalaisen yleisön mielipiteitä Kiinalle ja Kiinan tavoitteille myönteisemmäksi esimerkiksi sosiaalisen median kautta tai ujuttamalla tiettyjä artikkeleita tai uutisia perinteisiin medioihin.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Nuorten keskuudessa valtavaa suosiota niittävä kiinalainen sosiaalinen media TikTok on esimerkki huomaamattomasta vaikuttamisesta, on se sitten tahallista tai palvelun tahaton sivutuote. TikTok kerää käyttäjistään tietoa kuten monet muutkin palvelut, mutta välittömämpi vaikutus on sen tarjoamalla maailmankuvalla.

– TikTokin algoritmi, joka on ällistyttävän hyvä, osaa poimia kiinnostavia videoita ja profiloida käyttäjän ihan muutamasta klikkauksesta. Sillä voidaan vaikuttaa myös nuorten ajatteluun – minkälaisia videoita he näkevät ja erityisesti minkälaisia he eivät näe, Järvinen sanoo.

– Jos sinne tehdään Kiinan tavoitteiden kannalta kielteisiä videoita, niin tekoälyn algoritmi ei poimi niitä kenenkään katsottavaksi. Eli kyllä sekin mahdollistaa kaikenlaista manipulointia ja tietojen keruuta, vaikka aluksi se vaikuttaa harmittomalta hupisovellukselta.

Pitääkö TikTokia välttää?

Vaikka TikTokin tietoturvassa on kysymysmerkkejä, niin Järvinen ei suoraan sen käytön välttämistä suosittele.

Suurin vaara sovelluksessa on ehkä kuitenkin sen nielemä aika.

– Itse neuvoisin kyllä välttämään nykyään kaikkia tuntemattomia hupisovelluksia ja apuohjelmia – kaikkea sellaista, jotka kysyvät meiltä henkilötietoja. Emme voi tietää, mihin ne pilvitiedostot menevät, kuka niihin pääsee käsiksi ja mitä niillä tehdään.

– Varmasti hupivideoista on ihmisille myös iloa, joten jokainen tehköön itse sen päätöksen.