Kiinalla, Brasilialla ja Intialla olisi mahdollisuus vaikuttaa Venäjään sen käydessä hyökkäyssotaa Ukrainassa. Miksi nämä maailmanpolitiikan suurvallat eivät tee niin. Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori vastaa, miksi nämä kolme maata eivät käytä vaikutusvaltaansa.
Kiina on ollut viime vuosina Venäjän liittolainen useissa kansainvälisen politiikan kysymyksissä. Venäjä on myös sijoittanut huomattavan määrän eli 13,8 prosenttia keskuspankkinsa kulta- ja valuuttavarranoista Kiinaan.
– Tämä osoittaa sen, että Venäjä on varautunut taloussaarto saattaa tulla ja myös sen, miten riippuvainen Venäjä on Kiinasta on tällä hetkellä.
Venäjä hyvin riippuvainen Kiinasta
Kiinassa seurataan Teivaisen mukaan hyvin tarkasti Ukrainan sotaa. Kiina tarkkailee erityisesti länsimaiden vastausta Venäjän aloittamiin sotatoimiin, omassa mielessään erityisesti Taiwanin tilanne.
Lue myös: Kiina tarjoutui välittäjäksi Ukrainan sotaan – ylistää "vuorenvarmaa ystävyyttä" Venäjän kanssa
– Kiinassa seurataan, missä määrin länsi pystyy laittamaan Venäjää polvilleen tässä tilanteeessa ja pohditaan, olisko samanlainen tilanne edessä, jos Taiwanin suhteen lähdetään tekemään sotatoimia. Se näkyy tietysti myös siinä, että Kiina ei ole halunnut juuri tuomita Venäjän hyökkäystä.
Venäjän hyökkäyksen tuomitseminen voisi Teivaisen mukaan sopia maan ulkopoliittiseen doktriiniin, joka korostaa kaikkien maiden itsemääräämisoikeutta. Teivainen sanoo kuitenkin, että Kiinan ei kannata tehdä sitä, sillä maa on niin läheisessä taloudellisessa suhteessa Venäjään.
Lue myös: Näin Kiina tasapainoilee Ukrainan sodassa – Tutkija: pakotteista voi olla maalle hyötyä
– Talous- ja kauppasuhteissa Venäjä on niin läheisesti riippuvainen Kiinasta, että Kiina voi isoveljen tavoin määritellä maiden välisten suhteiden ehdot. Ehkä paremmin kuin koskaan aiemmin. Kiina hyötyy heikon Venäjän kanssa veljeilystä. En näe mitään syytä, miksi he tällä hetkellä muuttaisivat linjaansa, Teivainen sanoo.
Bolsonaro ihailee Putinia, mutta ulkoministeriö tuomitsee
Etelä-Amerikan suurvallalla, reilun 200 miljoonan asukkaan Brasilialla on ollut viime vuosina lämpimät suhteet Venäjään. Maan presidentti, oikeistopopulistinen Jair Bolsonaro vieraili viime kuussa Moskossa, vain hieman ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Tuolloin Bolsonaro vakuutti maallaan olevan hyvät suhteeet Venäjään myös jatkossa. Venäjän presidentti Vladimir Putin puolestaan sanoi Brasilian olevan Venäjän tärkein kauppakumppani Etelä-Amerikassa.
Teivaisen mukaan Bolsonaro vetää ainakin osittain omaa linjaansa Brasiliassa.
– Hän yhtäältä ihailee Putinia. Hän näkee Putinin macho-johtajana joka panee kampoihin feminismille ja ympäristönsuojeluhankkeille. Toisaalta Brasilia on aika riippuvainen venäläisistä lannoitteista. Lannoitekysymys on Bolsonarolle pyhä kysymys ja tämän takia elintarvikeviennistä suuresti riippuvainen Brasilia ei voi panna välejä kokonaan poikki Venäjän kanssa.
Lue myös: Epäsuosittu Brasilian presidentti hakee jatkokautta uuden puolueen kautta – allekirjoitukset eivät riittäneet oman puolueen perustamiseen
Lannoitteiden saannissa Brasiliaan on jo ollut vaikeuksia, sillä kuljetusyhtiöt kieltäytyvät kuljettamasta venäläisiä tuotteita.
Brasilian sisällä on kuitenkin suuria eroja suhtaumisessa Venäjään.
– Ulkoministeriö on taas vetänyt omaa linjaansa ja tuominnut Venäjän hyökkäyksen, toisin kuin Bolsonaro olisi halunnut.
Bolsonaron kannattajat ovat jo Teivaisen mukaan jo pitkään ihailleet Venäjän ulkopoliittista linjaa.
– Heidän mielestää Venäjä sanoo Länsi-Euroopalle, että älkää tulko sekaantumaan meidän asioihimme ja he haluavat sanoa myös Länsi-Euroopalle, esimerkiksi Amazonin sademetsää koskevissa asioissa, että älkää tulko sekaantumaan meidän asoihimmme. Se on meidän metsämme. Pysykää poissa!
Intia riippuvainen aseista ja Rosatomista
Intia pidättäytyi äänestämästä YK:ssa Venäjän hyökkäyksen toimitsevan päätöslauselman puolesta. Teivaisen mukaan tämä on Intian vanhan linjan mukaista.
– Siellähän ei tuomittu Unkarin kansannousun tukahduttamista [1956], ei Tshekkoslovakian miehitystä [1968], eikä Afganistanin sotaa [1979]. Vastaavasti Venäjä antoi Intian tehdä sotilasoperaatioita Sri Lankassa ja Sikkimissä.
Lue myös: Intian armeija sanoo Kiinan lähettäneen joukkoja kiistellylle raja-alueelle
Myös Intiassa painavat eniten kuitenkin taloudelliset ja myös omaa maata koskevat sotilaalliset syyt.
– Intian armeija on hyvin riippuvainen venäläisistä aseista. Meillä Suomessa saattaa kiinnostaa myös, että maa on riippuvainen Rosatomin ydinvoimalahankkeista. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten Rosatomin toiminta jossakin maassa saattaa aiehuttaa sellaista riippuvuutta, että se näkyy myös ulkopolitiikan suunnassa, Teivainen sanoo.