Kiinan tuki Venäjälle varjostaa Stubbin valtiovierailua – lännellä voi olla yksi tapa vaikuttaa tilanteeseen

Tasavallan presidentti Alexander Stubb aloittaa maanantaina nelipäiväisen valtiovierailunsa Kiinaan. Tiistaina hän tapaa Kiinan presidentin ja kommunistisen puolueen pääsihteerin Xi Jinpingin.

Suurin huomio kohdistuu Ukrainan sodasta ja globaalista turvallisuustilanteesta käytäviin keskusteluihin. 

Suomen presidentin vierailu Kiinassa on ensimmäinen Venäjän täysmittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Stubbin aiemmat valtiovierailut ovat kohdistuneet Suomelle läheisiin liittolaismaihin.

Kiina lähentynyt Venäjän kanssa – suhteet länteen vaikeammat

Maailmanpolitiikan professori Sven Biscopin mukaan Kiinan ja länsimaiden välillä oli kasvavaa epäluuloa jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Nyt kanssakäymistä varjostaa myös Kiinan ja Venäjän välinen suhde.

– Tällä hetkellä kaikki trendit ovat valitettavasti negatiivisia Kiinan ja lännen suhteissa. Todellinen alamäki voisi alkaa siitä, jos Kiina antaisi suoraa sotilaallista tukea Venäjälle, mutta se on yhä epätodennäköistä, Biscop sanoo MTV Uutisille.

Hän työskentelee Belgian kuninkaallisessa kansainvälisten suhteiden instituutissa Egmontissa ja opettaa lisäksi Gentin yliopistossa.

Kiina on lähentynyt brutaalia hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa niin taloudellisesti kuin poliittisesti. Viimeksi maiden johtajat tapasivat viime viikolla BRICS-maiden kokouksessa Kazanissa Venäjällä.

Paisunut Kiinan-kauppa auttaa Venäjän talouden rattaita pyörimään. Samaa reittiä se saa myös monia sotateollisuudelle tärkeitä komponentteja.

Nato onkin todennut Kiinan olevan "ratkaiseva mahdollistaja" Venäjän sotimiselle.

– Kiinan hallinnon ensisijainen tavoite on vallassa pysyminen, jota he toteuttavat pääasiassa lupaamalla kansalle taloudellista kehitystä. Siksi taloudelliset näkökohdat ohjaavat ensisijaisesti myös Kiinan ulkopolitiikkaa, Sven Biscop muistuttaa.

Biscopin mukaan Kiina on käyttänyt Venäjän tilannetta surutta hyväkseen muun muassa neuvottelemalla halpoja energiasopimuksia.

"On oltava realistisia siinä, mitä Kiinalta pyydämme"

Pekingiin matkaava presidentti Stubb on sanonut, että Kiina voisi lopettaa sodan yhdellä puhelulla Moskovaan. Hän sanoi tällä viikolla Berliinissä aikovansa ottaa Xin kanssa puheeksi sen, miten Kiinan tuki Venäjälle vaikuttaa EU:n ja Kiinan suhteeseen.

– Meidän on lännessä oltava realistisia siinä, mitä Kiinalta pyydämme, Sven Biscop sanoo.

Hän ei usko, että Kiina ryhtyisi toimiin, joiden seurauksena olisi Venäjän täysi tappio Ukrainassa. Mutta puhuminen länsisuhteesta voi olla oikeasta naurusta vetämistä. EU ja Yhdysvallat ovat sille huomattavasti tärkeämpiä kauppakumppaneita kuin Venäjä.

– Kiina yrittää estää sen, että sen Venäjä-suhde aiheuttaisi railoa suhteessa länteen. Tätä korttia käyttämällä lännellä voi olla mahdollisuus vaikuttaa siihen, että Kiina toimisi vilpittömästi sodan lopettamiseksi.

Biscopin mukaan Kiina näkee Venäjän välttämättömänä kumppanina suurvaltakilpailussa Yhdysvaltojen kanssa. Siksi Venäjän totaalinen tappio sodassa ei näyttäydy Kiinan kannalta hyvältä vaihtoehdolta.

Toisaalta Kiina ei myöskään ole vaikuttanut olevansa tyytyväinen Venäjän sotimiseen. Vakaus palvelisi paremmin valtaapitävän kommunistisen puolueen etuja.

– Uskon, että tavallaan Kiina ei ole pahoillaan siitä, että Venäjä on saanut nenilleen Ukrainassa, koska he eivät pidä yllättävistä tapahtumista.

Kiina on yhdessä Brasilian kanssa laatinut rauhansuunnitelman, jonka ympäripyöreä sisältö on miellyttänyt enemmän Venäjää kuin Ukrainaa. Ukrainan järjestämään rauhankonferenssiin maa ei osallistunut.

Kiina pelaa monitasoista peliä

Suomen ja Kiinan presidenttien edellisen tapaamisen jälkeen Suomi on liittynyt Natoon. 

Sotilasliiton Washingtonin huippukokouksen julkilausumassa kiinnitetään useassa kohdassa huomiota Kiinaan. Venäjä-tuen lisäksi nostetaan esiin muun muassa Kiinan hybridioperaatiot ja tavoitteet, jotka Nato-liittolaisten mukaan haastavat niiden "etuja, turvallisuutta ja arvoja".

Kiinan mukaan julkilausuma on provokaatiota valheita ja mustamaalausta.

EU:n suhteen Kiinalla on ollut kasvavaa epäluuloa, kun unioni on pyrkinyt vähentämään omia riippuvuuksiaan idän suurvallasta.

Kun pienen maan edustaja matkustaa tapaamaan Kiinan presidenttiä, ei Kiinassa kuitenkaan katsota tätä vain Nato- tai EU-kehyksen kautta.

– Kiina pelaa aina kaikilla tasoilla yhtä aikaa. Se puhuu EU:n, Naton ja yksittäisten jäsenmaiden kanssa. Minkä he milloinkin kokevat hyödylliseksi, Sven Biscop sanoo.

– Pitää olla tarkkana, että pysytään yhdessä liittolaisten kanssa sovitussa politiikassa. Muuten heikennämme itseämme kiinalaisten silmissä, jos annamme heidän hajottaa rivejämme.