Kiinan armeija on ryhtynyt taas vahvistamaan joukkojaan Intian rajan tuntumassa Himalajan vuoristoalueella. Kesän saapuminen vuoristoon on myös mahdollistanut vuoden ensimmäiset taisteluharjoitukset, joissa armeija testasi uusia Kiinassa kehitettyjä aseita yli 4 000 metrin korkeudessa.
Kiinan rannikkovartiosto toimii samalla yhä hyökkäävämmin sekä Etelä- että Itä-Kiinan merellä. Kiinan sanotaan käyttävän rannikkovartiostoa laivastonsa jatkeena vahvistaakseen aluevaatimuksiaan molemmilla merillä.
– Rannikkovartioston alukset ovat nykyään raskaasti aseistettuja. Ne ovat myös kooltaan paljon suurempia kuin esimerkiksi useimmat Filippiinien sotalaivoista, Hongkongissa professorina toimiva Kiinan tuntija Jean-Pierre Cabestan toteaa videopuhelun välityksellä.
Kiinalaiset ja filippiiniläiset alukset ovat toistuvasti ottaneet toisistaan mittaa Etelä-Kiinan merellä viime aikoina. Yhteenotot ovat poikkeuksetta päättyneet siihen, että filippiiniläiset alukset ovat tehneet täyskäännöksen ja palanneet kotisatamiinsa.
Kiina ottaa vesien kauppareitit hallintaansa
Kiina vaatii omakseen lähes koko Etelä-Kiinan merta ja siellä olevia Paracel- ja Spratly-nimisiä saariryhmiä. Filippiinit, Vietnam, Malesia, Taiwan sekä Brunei puolestaan vaativat osia merestä ja saariryhmistä itselleen.
– Kiina on jo käytännössä ottanut suurimman osan merialueesta haltuunsa. Alue on erittäin arvokas, sillä sen läpi kulkee huipputärkeitä kauppareittejä, ja se on myös harvinaisen kalaisa, Cabestan toteaa.
Cabestan sanoo Kiinan ottaneen käyttöön uuden strategisen taktiikan Etelä-Kiinan merellä. Hänen mukaansa Kiina noudattaa samaa taktiikkaa myös alueellisissa kiistoissaan Intian ja Japanin kanssa.
– Kiinassa puhutaan niin kutsutusta harmaan vyöhykkeen mallista. Tällä tarkoitetaan sitä, että Kiina painostaa kiistojen muita osapuolia mahdollisimman paljon ryhtymättä varsinaisiin sotatoimiin, hän toteaa.
"Tuhoisan virhearvioinnin vaara on suuri"
Rannikkovartiosto partioikin entistä selvästi laajemmalla alueella myös Itä-Kiinan merellä. Siellä Kiina vaatii omakseen Japanin hallinnoimaa strategisesti tärkeää asumatonta saariryhmää, jonka kiinalainen nimi on Diaoyu ja japanilainen nimi Senkaku.
Rannikkovartioston alukset liikkuvat yhä useammin saariryhmän lähistöllä. Japanin puolustusministeriön mukaan peräti 1150 kiinalaista alusta tunkeutui maan aluevesille viime vuonna.
– Kiista on tulenarka varsinkin, kun rannikkovartiosto on hiljattain saanut oikeuden tulittaa ulkomaisia aluksia, joiden katsotaan tunkeutuneen Kiinan aluevesille. Tuhoisan virhearvioinnin vaara on suuri, kun molemmat maat pitävät saariryhmää ja sitä ympäröiviä vesiä omanaan, Cabestan arvioi.
Kiinan ja Intian väliset pitkäaikaiset alueelliset kiistat ovat myös kärjistyneet. Ne johtivat viime vuonna useisiin rajakahakoihin, joissa pahimmillaan kuoli yli 20 intialaista ja tuntematon määrä kiinalaisia sotilaita.
Cabestan huomauttaa Kiinan rakentavan jatkuvasti uusia maanteitä ja muuta infrastruktuuria kiisteltyjen ja pitkien rajalinjojen tuntumaan. Intia esittää vastalauseita, mutta ei voi estää Kiinaa toteuttamasta hankkeitaan. Cabestanin mukaan niiden nimenomaisena tarkoituksena on maan aluevaatimusten vahvistaminen.
Jännitys kiristyy Formosansalmen ympärillä
Kiinan perivihollisen Taiwanin ilmavoimien on oltava jatkuvassa valmiustilassa. Kiinalaiset hävittäjät loukkaavat Taiwanin ilmatilaa vähän väliä, ja joka kerta taiwanilaisten on pikaisesti hätyytettävä kiinalaiskoneet pois.
Taiwanin puolustusministeriön mukaan yli 650 kiinalaista hävittäjää on joko loukannut saaren ilmatilaa tai lentänyt sen ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeen tuntumassa tänä ja viime vuonna. Ministeriö painottaa, että ilmatilan loukkaukset yleistyvät koko ajan.
Kiinan laivasto noudattaa samaa taktiikkaa kuin maan ilmavoimat. Sotalaivat liikkuvat säännöllisesti Taiwanin aluevesien tuntumassa Formosansalmella, ja huhtikuussa kiinalainen lentotukialus osallistui saaren lähellä järjestettyihin sotaharjoituksiin.
Kiina pitää Taiwania kapinallisena maakuntana, joka on erottamaton osa emämaata. Kiina uhkaa välittömällä sodalla, jos kauan käytännössä itsenäisenä saarivaltiona toiminut Taiwan muodollisesti julistautuu itsenäiseksi. Kiina suuntaa myös Taiwania kohti yli tuhat ohjusta, jotka ovat otettavissa käyttöön milloin tahansa.
Kärsivällisyys kortilla
Presidentti Xi Jinping on antanut ymmärtää kärsivällisyytensä loppuvan pian, ellei Taiwan suostu jälleenyhdistymiseen.
Hongkongissa toimivan China Cross-Strait Academy -nimisen ajatushautomon mukaan aseellisen yhteenoton vaara onkin nyt suurempi kuin milloinkaan aiemmin. Kiinan tukeman ajatushautomon johtaja Lei Xiying sanoi toukokuussa, että on vain ajan kysymys milloin sota syttyy, jos nykyiset suuntaukset jatkuvat.
Lei viittasi muun muassa Taiwanin tärkeimmän liittolaisen Yhdysvaltojen ja Kiinan jatkuvasti huonontuneisiin suhteisiin. Yhdysvallat on suututtanut Kiinaa ilmaisemalla enenevässä määrin tukensa Taiwanille.
Presidentti Donald Trumpin valtakaudella Yhdysvaltojen katsottiin jopa käyttäneen Taiwania strategisena pelinappulana kiistoissaan Kiinan kanssa. Presidentti Joe Bidenin ei odoteta tukevan Taiwania yhtä näyttävästi kuin Trump, mutta hänkin on sitoutunut ylläpitämään saarivaltion puolustusvalmiutta myymällä sille aseita.
7:12
Sauli Niinistö MTV:n haastattelussa: Putinin ja Bidenin tapaamisessa näkyi "Kiinan varjo".