Kiinalaisen Tiangong1-avaruusaseman odotetaan putoavan hallitsemattomasti maahan lähipäivinä, kertovat aseman kiertorataa tarkkailleet Euroopan avaruusjärjestö ESA:n asiantuntijat. Putoamispaikasta ei vielä tietoa.
Asiantuntijat kuitenkin vakuuttavat, että avaruusromun putoaminen päälle on paljon salamaniskua epätodennäköisempää.
ESA:n avaruusromuosasto arvioi avaruusaseman putoavan maahan lähipäivinä eli aikaisintaan tänä perjantaina ja viimeistään maanantaina. Järjestö tosin luonnehti arviotaan epävarmaksi. Kiinan arvio putoamisajasta sijoittuu perjantain ja keskiviikon välille.
Avaruusaseman odotetaan palavan ilmakehässä. Sen putoamisesta aiheutuu asiantuntijoiden mukaan vain olematonta vaaraa ihmisille. Arviot ovat kuitenkin vielä epävarmoja.
Kunniahimoisen ohjelman häpeäpilkku
Tiangong1 eli Taivaan palatsi -asema painaa kahdeksan ja puoli tonnia ja se on noin 12 metriä pitkä. Se laukaistiin kiertoradalleen vuonna 2011 ja sen seuraaja Tiangong2 toissa vuonna. Ne ovat olleet prototyyppejä, joiden laukaisulla on ollut tarkoitus valmistella pysyvän 20 tonnin aseman laukaisua noin vuonna 2022.
Tiangong1:stä on tullut kuitenkin Kiinan kunnianhimoisen avaruusohjelman häpeäpilkku. Kiina ilmoitti YK:lle kaksi vuotta sitten aseman ”lakanneen toimimasta” ilmoittamatta toimimattomuudelle syytä. Kiina on menettänyt yhteyden asemaan, ja nyt se on putoamassa ilman kontrollia maahan.
Avaruusaseman pääsuunnittelija Zhu Zongpeng kertoo Kiinan seuraavan tarkasti aseman kiertorataa. Tämän kuun 14. päivästä lähtien Kiina on antanut päivittäisen tiedon aseman korkeudesta. Viime sunnuntaina Kiina ilmoitti aseman keskikorkeuden olevan 216,2 kilometriä merenpinnan yläpuolella.
Vielä jouluaattona asema kiersi keskimäärin 286,5 kilometrin korkeudessa. Vuosi sitten maalis-huhtikuun vaihteessa asema oli 346,2 kilometrin korkeudella.
Kiinan vaitonaisuus vaikeuttaa ennusteita
Avaruusasiantuntijat painottavat, että aseman putoamisesta ihmisille aiheutuva vaara on hyvin pieni. Vaara joutua putoavan romun uhriksi on yksi biljoonasta. Esimerkiksi salaman iskeminen ihmiseen on paljon todennäköisempää, Yhdysvalloissa noin yksi 1,4 miljoonasta.
Kiina on kuitenkin ollut varsin vähäsanainen avaruusasemansa kohtalosta, jota se pitää kansallisena häpeänä. Tutkija Alan Duffy Australian Swinburnen teknillisen yliopiston astrofysiikan keskuksesta sanoo, että Kiinan vaitonaisuus vaikeuttaa riskien arviointia.
– Kansainvälinen yhteisö ei tiedä, mistä materiaalista avaruusasema on rakennettu ja se tekee riskien arvioinnista haastavaa. Karkaistut polttoainesäiliöt saattavat selvitä maan pinnalle asti samalla kun kevyemmät materiaalit palavat ilmakehässä, Duffy sanoo.
Mahdollinen putoamisalue valtava
Asema palaa ilmakehään 43. leveyspiirien väliselle alueelle. Alue kattaa suuren osan maapalloa päiväntasaajan molemmin puolin.
Mahdolliseen putoamisalueseen mahtuvat muun muassa Afrikan ja Australian mantereet kokonaisuudessaan, koko Väli-Amerikka ja Välimeri, suuri osa Etelä-Amerikkaa ja Yhdysvaltoja sekä koko Etelä-Aasia ja valtaosa Kiinaa.
– Jotkut osat ilmakehästä ovat tiheämpiä kuin toiset. Se tarkoittaa sitä, että aseman nopeus hiljenee arvaamatta ja koska se kiertää maapallon 90 minuutissa, vain kahden minuutin muutos saapumisajassa tarkoittaa 1000 kilometrin muutosta putoamispaikassa, Duffy sanoo.
Asemia pudonnut ennenkin – Australia lähetti pikkusakot
Australian radioastronomian tutkimuskeskuksen tekninen johtaja Markus Dolensky sanoo, että jos taivas on pilvetön, on mahdollista nähdä sarja tulipalloja kiitävän taivaalla.
– Asema kohtaa pian tulisen loppunsa. Maan ilmakehän ylimmät osat alkavat asteittain hidastamaan sen vauhtia, Dolensky sanoo.
Avaruusromun, kuten kantorakettien tai vanhojen satelliittien päätyminen avaruudesta maahan asti ei ole harvinaista. Sen sijaan miehitettyjen avaruusasemien on.
Viimeksi miehitetyn avaruusaseman osia putosi maahan vuonna 2001, kun Venäjän 135 tonnin Mir-asema pudotettiin kontrolloidusti Tyyneenmereen.
Yhdysvaltojen ensimmäinen avaruusasema, 74 tonnin Skylab putosi maahan hallitsemattomasti heinäkuussa 1979. Osia asemasta putosi harvaanasuttuun Länsi-Australiaan.
Romu ei aiheuttanut vahinkoja, mutta sai kuitenkin Australian hallituksen lähettämään Yhdysvaltojen avaruushallinto NASA:lle 400 dollarin sakot roskaamisesta. NASA ei tiettävästi koskaan maksanut sakkoa.
Lähteet: CNN, ABC (Australian yleisradioyhtiö)