Kun kiinalainen Ho Feng Shan kuoli vuonna 1996, harva tiesi hänen sankarillisista teoistaan.
Ho ei eläessään saanut julkista kiitosta tai arvostusta vainottujen juutalaisten pelastamiseksi tekemistään teoista.
Hän toimi Kiinan tasavallan konsulina Wienissä, kun Itävalta liitettiin natsi-Saksaan vuonna 1938. Maassa alkoi juutalaisten vainoamisen aika ja vain kuukauden päästä natsi-Saksaan liittymisestä Itävallasta lähetettiin ensimmäiset juutalaiset keskitysleireille.
Itävallan juutalaisvähemmistö oli valtavassa ahdingossa, mutta maasta lähteminen ei ollut helppoa ilman viisumia.
Ho toimi toisin kuin maan johto ja hänen esimiehensä, Berliinin suurlähettiläs käski: hän myönsi tuhansille juutalaisille viisumeita Shanghaihin.
Hon myöntämien viisumeiden tarkkaa määrää on vaikea arvioida, mutta CNN:n mukaan kyse oli tuhansista. Hän toimi Wienissä konsulina 1937-1940.
– Nykyään suurin osa ihmisistä uskoo, että hän pelasti yli 5 000 ihmistä siihen aikaan, Nanjingin yliopiston juutalaiseen tutkimukseen perehtynyt professori Xu Xin sanoo CNN:lle.
– Sitäkin merkittävämpää on, että Ho oli todennäköisesti ensimmäinen diplomaatti, joka todella toimi juutalaisten pelastamiseksi.
Yllä upotettu twiitti CNN:n toimittajalta. Kuvassa Ho.
Ho ei ollut ainoa diplomaatti, joka hyödynsi asemaansa juutalaisten pelastamiseksi. Yksi tunnetuimmista on ruotsalainen Raoul Wallenberg, joka vuonna 1944 järjesti kymmenille tuhansille Unkarin juutalaisille suojapasseja ja pääsyn Ruotsiin.
Viisumi pelasti hengen
Holocaust Memorial Day Trust-järjestön mukaan Ho myönsi viisumin kaikille juutalaisille, jotka sitä anoivat. Juutalaiset eivät tarvinneet viisumia silloin Japanin miehittämään Shanghaihin, eikä monet heistä edes päätyneet sinne. Viisumi oli kuitenkin pakollinen, jotta juutalainen pääsi lähtemään natsien valtaamilta alueilta.
Yksi viisumin saaneista oli Eric Goldstaub. Hän oli 17-vuotias, kun natsit valtasivat Itävallan. Nuoren Golbstaubin tehtävänä oli selvittää, miten koko juutalainen perhe pääsisi pois heille hengenvaarallisesta Itävallasta. Golbstaub etsi päiviä suurlähetystyöä, joka antaisi heille viisumit. Hän kolkutti lukuisen maiden suurlähetystöjen ovia, mutta vastaus oli aina sama – viisumia ei myönnetä.
Golbstaubia kuitenkin onnisti Kiinan suurlähetystössä. Häntä pyydettiin palaamaan passien kanssa seuraavana päivänä.
– En voinut uskoa korviani. Ollakseni rehellinen, en silloin edes tiennyt missä Kiina on. Olin käynyt varmaan Wienin joka ainoassa suurlähetystössä, silloin 90-vuotias Golbstaub sanoi kanadalaiselle Toronto Star-lehdelle vuonna 2012.
Golbstaub pakeni Shanghaihin, josta hän vuosikymmenen kuluttua muutti Kanadaan.
"Kiinan Schindler"
Ho on sittemmin saanut lempiniemen "Kiinan Schindler" viitaten saksalaiseen liikemieheen Oskar Schindleriin. Tämä pelasti yli 1 000 juutalaista antamalla heille työpaikan omistamassaan tehtaassa.
Hon teot eivät kuitenkaan saaneet huomiota hänen eläessään. Vasta maininta muistokirjoituksessa herätti erään näyttelyn kuraattorin kiinnostuksen ja hän alkoi selvittää Hon taustaa. Hon tytär Manli Ho nimittäin mainitsi muistokirjoituksessa tapauksesta, jossa hänen isänsä oli joutunut aseellisen uhkauksen kohteeksi suojellessaan juutalaista ystäväänsä. Se oli ainoa kertomus sota-ajasta, jonka Ho oli kertonut tyttärelleen.
Hon teoista alettiin saada todisteita, kun henkilöitä, joille Ho oli myöntänyt viisumin löytyi. Vuonna 2000, kolme vuotta Hon kuoleman jälkeen, israelilainen holokaustin uhrien järjestö Yad Vashem myönsi hänelle arvostetun Righteous Among the Nations -kunniamerkin.
CNN:n mukaan Taiwanin presidentti Ma Ying-jeou osoittaa oman kunnioituksensa Hota kohtaan tänä kesänä, kun Taiwanissa juhlitaan Tyynenmeren sodan päättymisen 70-vuotisjuhlaa. Kiinan tasavallan hallinto pakeni Taiwanin saarelle vuonna 1949 päättyneen Kiinan sisällissodan jälkeen. Myös Ho meni Taiwaniin Kiinan kommunistisen puolueen voitettua.
Köyhänä ja isättömänä Hunanin provinssissa kasvanut Ho kuoli San Franciscossa. Hän kirjoitti vuonna 1990 julkaistussa kiinankielisessä elämäkerrassaan, että hän oli syvästi liikuttunut juutalaisten karmeasta kohtalosta.
– Nähdessäni juutalaisten ahdingon, oli vain luonnollista tuntea syvää myötätuntoa, ja humanitaarisesta näkökulmasta katsottuna pakottavaa tarvetta auttaa heitä.
Lähteet: CNN, Toronto Star, Holocaust Memorial Day Trust, Yad Vashem