Zhejiangin yliopiston taloustieteen professori Xie Zuoshi on ehdottanut, että Kiinan maaseudun miesten pitäisi saada yhteisiä vaimoja, siis yksi vaimo kahdelle miehelle.
Ehdotuksen taustalla on Kiinan yhden lapsen politiikasta johtuva naispula. Kiinassa on syntynyt 100 tyttöä kohden 116 poikaa, koska tyttölapsia on abortoitu niin paljon. Lisäksi ainokaiset tytöt ovat muuttaneet kaupunkeihin miehiä ahkerammin, joten maaseudulla on huimaa ylitarjontaa miehistä.
Professori Xie puolusti ehdotustaan sillä, että naimattomat miehet syyllistyvät väkivaltaisuuksiin ja rikoksiin helpommin kuin naimisissa olevat. Rikosten määrä Kiinassa onkin lisääntynyt ja tutkijat syyttävät siitä osaltaan miesten yksinjäämistä.
Mari Manninen kertoo uutuuskirjassaan "Yhden lapsen kansa" Kiinan 35 vuotta kestäneen yhden lapsen politiikan seurauksista. Yksi merkittävä seuraus on juuri naisten määrän vähäisyys suhteessa miehiin ja siitä johtuvat ongelmat.
Naispula vaikeuttaa avioitumista. Maaseudun miehet yrittävät ostaa vaimoja esimerkiksi Vietnamista. Kaupunkien hyvinkoulutetuilla naisilla on puolestaan ongelmana se, että heille ei löydy yhtä koulutettuja puolisoja.
Koulutetuista voi tulla ylijäämänaisia
Mari Manninen muistuttaa, että vaikka yhden lapsen politiikka on aiheuttanut paljon kärsimystä, on siitä ollut myös selvää hyötyä.
Erityisesti kaupunkien tytöt ovat hyötyneet politiikasta, sillä kun perinteisesti perheen pojille varatut varat ja toiveet on kanavoitu ainokaisiin tyttöihin, tyttöjen ja naisten koulutus ja asema yhteiskunnassa ovat parantuneet kohisten. Vuonna 2010 neljäsosalla kaupunkilaisnaisista oli korkeakoulututkinto - tämä on kaksinkertainen määrä vuoteen 1990 verrattuna.
1:51
Kiinalaiset poliitikot ovat kuitenkin hätääntyneet, sillä koulutetut naiset tekevät myöhään lapsia. Ja juuri koulutettujen vanhempien lapsia Kiinan johtokin haluaa, sillä nämä lapset olisivat valtionjohdon mielestä älykkäämpiä ja osaavampia kuin kouluttamattomien lapset.
Mari Manninen kertoo, että mediassa on jo vuosia vaadittu, että koulutettujen naisten pitäisi mennä naimisiin hyvissä ajoin ennen 30 ikävuotta. Lehtiartikkeleissa oppineiden naisten väitetään olevan niin ronkeleita miesten suhteen, että he jäävät yksinäisiksi vanhoiksi piioiksi. Näitä "ylijäämänaisiksi"-kutsuttuja naisia kehotetaan laskemaan tasoa miesten suhteen.
Naisjärjestöt varoittavat rumia naisia
Kiinan valtion holhouksessa olevien naisjärjestöjen tehtäväksi on tullut hoputtaa laadukkaat naiset naimisiin erilaisilla propagandakampanjoilla.
Manninen kertoo, että naisjärjestöjen kuuluisimmassa ja myös eniten koulutettuja naisia suututtaneessa artikkelissa kehuttiin nättien tyttöjen mahdollisuuksia päästä naimisiin ilman koulutusta. Rumilla on sen sijaan toisenlainen kohtalo.
"Nämä (rumat) tytöt toivovat parantavansa kilpailuasetelmia kouluttautumalla pidemmälle. On traagista, että he eivät tajua naisen arvon vähenevän vuosi vuodelta. Niinpä kun he valmistuvat maistereiksi ja tohtoreiksi, he ovat jo vanhoja, kuin kellastuneita helmiä".
Mari Manninen kertoo kirjassaan, että kaikki hänen tuntemansa naimattomat, opiskelunsa päättäneet kiinalaistutut valittavat, että perhe ja suku painostavat heitä naimisiin koko ajan. Vanhemmat vaativat puolestaan koulutettuja tyttäriään huolimaan huonommankin puolison.
Pian Kiina on vanhusten valtakunta
Yhden lapsen politiikka voi aiheuttaa kiinalaisille vielä yllättäviä talousongelmia ja nuoremmat ikäluokat voivat joutua kustantamaan pian räjähtävän eläkepommin. Yhden lapsen politiikka on johtamassa Kiinan vanhusten valtakunnaksi.
Tällä hetkellä Kiinassa on ihanteellinen huoltosuhde, sillä yhtä eläkeläistä kohden Kiinassa on viisi työikäistä. Parinkymmenen vuoden kuluttua maassa on yhtä eläkeläistä kohden 1,5 työikäistä.
Yhden lapsen politiikasta luopumisen toivotaan hieman oikaisevan tulevaa epäedullista huoltosuhdetta. Tulevina vuosina Kiinassa uskotaankin lapsiluvun hieman lisääntyvän mutta pitempiaikaiseen lapsibuumiin ei uskota. Monet kiinalaiset kun ovat jo tottuneet pieniin perheisiinsä.
Kiinassa on tuotu toistuvasti esille, että maa on tehnyt hyvän teon koko maapallon kantokyvyn kannalta. Kun Kiinassa on nyt 1,35 miljardia asukasta, ilman yhden lapsen politiikkaa heitä olisi Kiinan viranomaisten mukaan yli 400 miljoonaa enemmän.
Mannisen mukaan tämä väite ei aivan pidä paikkaansa, sillä hedelmällisyysluvut olisivat maan vaurastumisen myötä pudonneet muutoinkin, aivan kuten on tapahtunut muissakin kehittyvissä maissa. Joka tapauksessa Kiinassa on nyt arviolta 100-200 miljoonaa asukasta vähemmän kuin ilman yhden lapsen politiikkaa.