Museovirasto ei suunnittele ainakaan lähitulevaisuudessa lisäkaivauksia kiistellyssä Karijoen Susiluolassa, jota on väitetty neandertalinihmisten asuinpaikaksi.
Pohjanmaalla sijaitsevasta luolasta löydettiin kaksikymmentä vuotta sitten kiviesineitä, joita osa arkeologeista piti ihmisen työstäminä. Kriitikoiden mukaan esineet ovat luonnon muovaamia. Löytö aiheutti vilkkaan tieteellisen väittelyn, jossa ei ole päästy yhteisymmärrykseen.
Jos Susiluola tosiaan on paleoliittinen muinaisjäännös jopa 120 000 vuoden takaa, kyseessä olisi vanhin tunnettu ihmisen asuinpaikka Suomessa. Nykyihminen muutti Suomeen vasta noin 10 000 vuotta sitten, joten luolan asukkaat olisivat olleet neandertalinihmisiä.
Vain osassa luolasta on tehty kaivauksia. Viimeisin kolmevuotinen tutkimushanke päättyi vuonna 2006.
Itsekin Susiluolan arvoitusta selvitellyt tutkija Vesa Laulumaa Museovirastosta on sitä mieltä, että lisätutkimuksia olisi hyvä tehdä.
– Arvoitukseen ei välttämättä tulisi ratkaisua tutkimuksia jatkamalla, mutta ei ainakaan niitä lopettamalla.
Mistä rahat kaivauksiin?
Uudet tutkimukset vaatisivat runsaasti rahaa. Laulumaan mukaan puhutaan miljoonista euroista, jotta mukaan saataisiin värvättyä pätevä tutkijatiimi. Museovirastolla ei ole tähän mahdollisuutta, eikä se ole lähdössä johtamaan kaivauksia myöskään tutkimuksellisista syistä.
– Debatissa kyseenalaistettiin Museoviraston osaamista. Painolasti poistuu, jos kokoon saataisiin kansainvälinen riippumaton tutkimusryhmä. Museovirasto voisi kuitenkin olla tukemassa tutkimusta, Laulumaa sanoo.
Luola sijaitsee Kristiinankaupungissa Karijoen kunnan omistamalla alueella. Molemmissa kunnissa elää edelleen toivo jatkotutkimuksista.
– Tavoitteemme on saada Susiluolan arkeologiset kaivaukset uudelleen käyntiin, mikä edistäisi myös matkailullista ja kasvatuksellista puolta, kertoo hallintosihteeri Jenni Rankaviita Karijoelta.