Kikka, 58, valitsi uran lasten sijaan: "Osaan vältellä seurueita, joissa lapset ovat elämän ykkösprioriteetti"

Lapsena Kikalla oli siitä aavistus. Viimeistään murrosikäisenä hän tiesi varmasti: hän ei koskaan haluaisi lapsia.

– Tajusin hyvin nuorena, että olen kiinnostunut taiteista, musiikista, kirjallisuudesta, maalaustaiteesta ja olin vakuuttunut, että haluan keskittyä opintoihin, sivistykseen ja taiteeseen, en perhe-elämään.

Kirsi-Marja "Kikka" Laitinen, 58, aloitti musiikkiharrastuksen nelivuotiaana ja soitti rockyhtyeessä jo 17-vuotiaana. Hän on julkaissut useita levyjä ja esimerkiksi säveltänyt vuoden 2015 Euroviisuehdokkaan Bon voyage.

"Osaan vältellä sellaisia seurueita, joissa lapset ovat elämän ykkösprioriteetti"

Kikka ei ole koskaan katunut sitä, ettei saanut lapsia.

– Rehellisesti sanottuna, päinvastoin, hän sanoo.

Kikka kertoo yhdessä 17 muun naisen kanssa tarinansa vapaaehtoisesta lapsettomuudesta kertovassa Ei äitimateriaalia -kirjassa.  

Hän halusi tarjota aiheeseen uutta näkökulmaa.

– Mielestäni jokaisella ihmisellä on oikeus omaan yksityiselämään ja oikeus valita oma perhemuotonsa – tai sinkkuna eläminen, tai mikä tahansa elämänmuoto – vapaasti, ilman painostusta; ehtona tietenkin se, ettei tee muille ihmisille pahaa, Kikka sanoo.

Hän ei enää kohtaa ihmettelyä valinnastaan. Osasyy lienee se, että hän on ylittänyt lapsentekoiän.

– Osaan myös vältellä sellaisia seurueita, joissa lapset ovat elämän ykkösprioriteetti, tai joissa ajatellaan, että kodinhoito, perhe ja lapset ovat ”naisen osa”.

Tällaiseen seurueeseen joutuessaan Kikka sanoo, että hänen lapsiaan ovat laulut.

– Niitä lapsia on rekisteröity Teostoon yli 500, ja niiden hiilijalanjälki on tosi pieni verrattuna ökyilijään, joka lentelee ympäri maailmaa, ajelee isolla Mersulla ja ostelee muoviin pakattuja elintarvikkeita. Maailmassa on tällä hetkellä liikaa ihmisiä, ja myös liikaa lapsia, joista kukaan ei välitä, jotka ovat heitteillä. Eikö olisi hyvä pelastaa heitä ensin ennen kuin tehdä lisää ihmisiä, ilmastonmuutoksenkin vuoksi?

"Arvostan suuresti kaikkia lapsiaan rakastavia äitejä"

Toisinaan lapsettomia kuvataan itsekkäiksi. Myös tämän ajatusmallin Kikka kyseenalaistaisi

– Katson olevani epäitsekäs, koska en ole tuntenut olevani koskaan niin erinomainen ihminen, että juuri minun geenini pitäisi siirtää eteenpäin. Maailmassa on riittävästi hyviä geenejä ilman meikäläisenkin panosta.

Hän kannustaisi pohtimaan motiivia lasten hankkimisen takana: hankitaanko jälkikasvua siksi, että se ”kuuluu asiaan”, vai kenties siksi, että sosiaalinen paine pakottaa?

– Arvostan kuitenkin suuresti kaikkia lapsiaan rakastavia äitejä, kuten omaa äitiäni Jennyä, 90 vuotta.

"Mitä hullua on siinä, että mies palvelee naista? "

Nuoremmista sukupolvista voisi jo löytyä kumppani, joka kannustaisi naista rock-uralla. Kun Kikka aloitteli uraansa, sellaista kumppania ei kuitenkaan ollut näköpiirissä.

Kirsi-Marja ”Kikka” Laitinen

1. Syntynyt 1960
2. Pitkän linjan muusikko. Toiminut yhtyeissä Gasoline Girls And Petrol Boys sekä Kikka Laitinen Co.
3. Diplomikielenkääntäjä, luennoitsija ja kouluttaja

© Jenni-Maria Könönen / Valokuvastudio JenniMaria

Ketä ihailet?

”Tarja Halosta, Lenitaa, Li Anderssonia ja Satu Hassia. Luojan kiitos, heille on löytynyt mediassakin jonkin verran palstatilaa!”

Mistä saat energiaa arkeen?

”Energiaa saan samanhenkisistä ihmisistä ja ystävistä, luonnosta, retkeilystä, kalastuksesta, puutarhanhoidosta ja joogasta. Luen paljon, kirjallisuutta, koti- ja ulkomaista. Viihdyn myös hyvin itsekseni. Rauhasta ja hiljaisuudesta saan ”pranaa”, elämän voimaa.”

Mistä syntyy hyvä itsetuntemus?

”Hyvä itsetuntemus syntyy rehellisyydestä. Itselleen voi myöntää, että on esimerkiksi introvertti, taiteellinen, ujo, herkkä – ja elää sen mukaan. Myös oma osaaminen, opinnot, terveydellinen tilanne ja taloudellinen asema on hyvä myöntää rehellisesti, ja elää niiden mukaan. Se on rohkeutta, kulkea oma polkunsa, aiheuttaen mahdollisimman vähän haittaa luonnolle ja muille ihmisille.”

Tulevaisuudensuunnitelmasi?

”Suunnitelmissa julkaista ensi vuonna päiväkirjaromaani ja runokirja, sekä lähestyvä 60-vuotispäivä kahden vuoden kuluttua vaatisi ison konserttikiertueen parhaimmista lauluistani, ja kokoelmalevyn. Niiden suunnittelu pitää aloittaa jo nyt.”

– Olen aina halunnut suojella omaa taidettani ja mahdollisuuttani taiteen tekemiseen; siksi en koskaan ole edes pyrkinyt kohti perinteisiä perhemalleja. Esimerkiksi uuden levyni, "Puut, linnut ja taivas", sävellys-, sanoitus-, sovitus- ja tuotantotyöt kaikkineen ovat vieneet kolme vuotta hyvin keskittynyttä aikaa. Sitä paitsi, lapsettomuuttahan ei ihmetellä miespuolisten rock-taiteilijoiden kohdalla.

Monen kulttuurin tai urheilun saralla menestyneen taustalla on kumppani, joka hoitaa niin sanotut juoksevat asiat – siis lapset ja kodin. Moni näistä menestyjistä on edelleen mies.

– Tunnetko sinä yhtään 1950–1960 -luvulla syntynyttä miestä, joka mieluusti palvelisi naisneroa kotona, hoitaisi lapset, siivoukset, pyykinpesut, ruokapuolen ja niin edelleen? Minä en tunne. Tämä on tärkeä ja iso asia: jotta voi keskittyä luovaan työhön, keikkailuun, harjoitteluun, on otettava oma tilansa, Kikka sanoo.

– Ihailen esimerkiksi Kaari Utrion ja edesmenneen miehensä Kai Linnilän yhteistyötä. Muun muassa Karita Mattila ja miehensä Tapio Kuneinen ovat pystyneet yhdessä siihen, mihin moni pari ei pysty vieläkään: nainen on perheen "suuri taiteilija" ja mies oikeasti auttaa, ikään kuin palvelee. Mitä hullua on siinä, että mies palvelee naista? Menepä kysymään tätä kunnon sovinistilta, niin saat läpsyn naamariin.

Mediaa kiinnostavat perhe ja suhteet taiteen sijaan

Kikka on tehnyt musiikkia koko elämänsä ajan. Vuosikymmenten aikana naisista puhuminen esimerkiksi mediassa on hänen mukaansa edistynyt harmillisen vähän.

– Mennään 1,5 askelta eteen ja sitten taas yksi taaksepäin. Omalla kohdallani sen huomaa siitä, että esimerkiksi naistenlehdet kirjoittavat mieluummin tähtösistä, jotka musiikkibisneksen valtaapitävät valkoiset heteromiehet ovat luoneet ja joille joku muu, yleensä mies, tekee biisit, tai miespuolisista musiikintekijöistä kuin omaehtoisista naistaiteilijoista, Kikka kuvailee.

– Maailma jatkaa kulkuaan: tytöille annetaan bikinit ja barbiet käteen, pojille sotapelit ja autot. Näitä sotaisia pikkupoikia me sitten katselemme maailman johtajissa. Anna pojalle ase ja auto, kun hän on 5-vuotias, niin voit olla varma, että hän on tosissaan niiden kanssa 25-vuotiaasta eteenpäin – ja käyttää niitä myös.

Kun joku mediasta ottaa yhteyttä Kikkaan, aihepiirinä ei yleensä ole taide, vaan perhe, ulkonäkö, suhteet tai terveys. Se harmittaa.

– On raivostuttavaa huomata, että ajatteluni, joka löytyy musiikistani ja teksteistäni, ei näytä kiinnostavan ketään. On sääli, kamaluus suorastaan, että viisaiden ja älykkäiden naisten panosta julkisessa keskustelussa tarvitaan niin vähän. Viisautta löytyisi naisista niin paljon, jos he vaan pääsisivät esille ja ääneen.