Haastattelimme ihmisiä, jotka suhtautuvat johonkin elämän osa-alueeseen kovalla intohimolla. Mikä saa heidät syttymään kerta toisensa jälkeen? Mitä menestys on opettanut ja millaista hintaa he ovat siitä joutuneet maksamaan? Nyt he kertovat tarinansa MTV Vieras -ohjelmassa.
– Kyllä me ollaan kymmenen vuoden aikana nähty toisiamme enemmän kuin ketään muita perheenjäseniä tai frendejä, sanoo Jere Brandt Ville Gallen virnistellessä vieressä.
JVG-kaksikko on paitsi ylimmät ystävät, myös Suomen tämän hetken musiikkimaailman kirkkaimpia tähtiä.
Brand ja Galle ovat syntyneet liki samana päivänä vuonna 1987. Kaksikko törmäsi toisiinsa varhaisessa lapsuudessaan ja nuoruudessaan muutamia kertoja, mutta kymmenen vuotta sitten alkoi ystävyys, joka on kestänyt rikkumattomana tähän päivään saakka. Ystävyys ja intohimo musiikkiiin ovat myös kaksikon menestyksen salaisuus.
Mutta miten ystävyys on kestänyt raskaan keikka-arjen ja muut menestyksen tuomat paineet?
– Sä voit purkaa pahaa oloas muuhun kuin parhaaseen kaveriisi. Kyllä meiltä sen verran löytyy pelisilmää, että ettii tuolta jonkun basistin, jota vetää daijjuun ennemmin kuin rupee Jarelle huutelemaan, Galle vitsailee.
– Bussikuski on kovilla aina näillä matkoilla, Brand jatkaa ystävänsä vitsiä.
– Totta kai me ollaan tässä kohta 15 vuoden aikana ollaan kasvettu yhdessä aikuiseksi. Oltiin ihan poikia, kun tää kaikki alkoi, Brand kertaa.
Katso alla olevalta videolta, mitä Jare ja Ville Galle kertovat pitkän ystävyytensä salaisuudesta.
3:12
Vaikka aikuistuminen on tarkoittanut sekä Gallen että Brandin kohdalla myös elämäntilanteiden muuttumista, ystävyys on pysynyt samanlaisena. Sitä eivät ole horjuttaneet ihmissuhteet tai perheenperustamisetkaan.
Miesten mukaan avainsana on nöyryys.
– Totta kai arki ja elämä muuttuu. Jotenkin olemme aina ymmärtäneet toistemme tilanteita niin hyvässä kuin pahassa, Brand pohtii partaansa haroen.
– Me kunnioitamme tätä meidän aikaansaannostamme. Jos me pilattais tämä jollain riitelyn takia, niin olishan se tyhmää, Galle sanoo.
Lue myös: JVG on saavuttanut lähes kaiken, mutta mistä kaksikko vielä unelmoi?
Auri Kananen takoo huikeaa tiliä ilmaisella työllä
– Mä haluan jakaa sen, kuinka ihanalta siivous tuntuu, että kuinka satisfying se on.
Suomen ehkä suurimmassa nosteessa oleva sometähti on siivousguruksikin kutsuttu Auri Kananen. Hänet tunnetaan myös maailmalla, mistä tulee myös suurin osa hänen someseuraajistaan.
Seuraajia riittää. Eniten niitä on Tiktokissa, jossa Kanasen tiliä seuraa yli 7,5 miljoonaa käyttäjää. Instagramissa seuraajia on vajaat kaksi miljoonaa ja YouTubessa Kanasen kanavan on tilannut yli 1,5 miljoonaa ihmistä.
Eikä ihme, sillä Kanasen vilpitön innostus toinen toistaan likaisemmista asunnoista on todella tarttuvaa.
Somesta tulevat myös Kanasen tulot. Videoilla esittelemänsä asunnot hän siivoaa ilmaiseksi. Vinkit apua tarvitsevista tulevat seuraajilta. Kananen puolstaan saa videoistaan mainostuloja suoraan esimerkiksi YouTubelta. Lisäksi yhteistyöt siivousvälinevalmistajien kanssa kerryttävät tilipussia.
Katso alla olevalta videolta, miten Auri Kananen kertoo somesta ja liiketoiminnastaan.
1:52
Kanasen vuonna 2020 perustaman yrityksen liikevaihto ensimmäisen 16 kuukauden aikana oli 357 000 euroa, josta liikevoittoa kertyi huimat 237 000 euroa.
– Kun aloitin, niin en tiennyt hölkäsen pöläystä. Minulla oli joku 300 Instagram-seuraajaa. Kaiken tämän olen oppinut matkan varrella.
MTV Vieraan haastattelussa Kananen on jälleen yhdessä surkeaan kuntoon päässeessä asunnossa, jonka lattiaa ei näy roskien seasta. Hänellä on eräs erikoispiirre, josta hän hyötyy karmeassa kunnossa oleviin asuntoihin mennessään. Kananen ei haista.
– En tiedä, olenko käyttänyt liikaa jotain kemikaaleja vai mitä. Ehkä en ylipäätään ole kauhean hajuherkkä.
Kanasen mukaan jotain hän kyllä saattaa aistia nenällään, mutta silloin hajun täytyy olla todella paha.
– Ehkä se tällaisissa kohteissa on ihan hyvä.
Lue myös: Sometähti Auri Kananen esittelee pahimmat siivoamansa asunnot – "Ihan kivasti on tavaraa"
Varustelekan Valtteri Lindholm tietää millaista on olla miljonääri Suomessa
Armeijavaatteita ja -varusteita myyvän Varustelekan perustaja ja toimitusjohtaja Valtteri Lindholm sanoo suoraan, että heidän perheellään on "vitusti enemmän fyrkkaa" kuin niillä, joiden kanssa he viettävät aikaa. Hän toivoo, että raha ei ole kellekään kynnyskysymys.
– Se on helvetin huono yhdistävä tekijä, että meidän perheillä on paljon rahaa, hengataanko yhdessä. En kuvittele, että siitä tulisi hirveän hyviä ystäviä.
Varusteleka tuottaa perustajalleen sievoisia summia. Firman liikevaihto oli viime vuonna 18,5 miljoonaa euroa.
Alla olevalla videolla Lindholm kertoo, millaista on olla miljonääri Suomessa.
3:19
Lindholmin tulot olivat viime vuonna 190 000 euroa, toissa vuonna lähes 250 tuhatta. Omaisuus on hänen mukaansa pitkälti kiinni yrityksessä, jonka arvoksi hän heittää 10–15 miljoonaa euroa.
– Miljonääreiltä on tosi vaikea kysyä, paljonko sulla on rahaa. Onhan mulla omakotitalo ja olen ostamassa viimein, nelikymppisenä, kesälomakiinteistöä, Lindholm kertoo MTV Vieras -ohjelmassa.
Verot hän maksaa mielellään Suomeen, koska sillä rahalla kaikista pidetään huolta. Ei synny niin suurta kuilua yhteiskuntaluokkien väliin, että rikkaat joutuisi pelkäämään turvallisuutensa puolesta.
– Sen takia Suomi on hyvä maa olla rikas
Lue myös: Varustelekan Valtteri Lindholm sai selityksen käytökselleen vuosia myöhässä – "Mun aivot ovat erilaiset kuin teillä
Autourheilija Emma Kimiläinen on varautunut siihen, että ”siirtyy tuonpuoleiseen”
Autourheilutähti Emma Kimiläinen saa kiksejä siitä, että auto pysyy hallinnassa. Radalla hän ei pelkää, vaikka ammatti on hengenvaarallinen. Kimiläinen on ajanut kilpaa jo pienestä pitäen isänsä innostamana. Karting-auton rattiin hän hyppäsi jo 3-vuotiaana.
– On auto mikä tahansa tai motocrosspyörä tai moottorikelkka, niin se ajaminen itsessään ja se adrenaliini, minkä se tuo. Ja se yhteenkuuluvuudentunne sen laitteen kanssa on se, mikä tuo sen ilon. Se fiilis, että se (kulkuneuvo) on hallinnassa ja tunnet kaikki pienetkin asiat, mitä se tekee.
Autourheilu on vaarallista puuhaa. Kimiläinen on sen saanut itsekin kokea.
Ensimmäisellä kaudella Formula W Seriesissa vuonna 2019 Kimiläinen kolaroi kilpakumppaninsa kanssa ja joutui kahdeksi kuukaudeksi sivuun niskavamman vuoksi.
– Jos alkaa pelätä, niin sitten täytyy kyllä lopettaa. Pitää olla sellainen fiilis, että hallitset auton ja tiedät, mitä olet tekemässä.
Alla olevalla videolla Emma Kimiläinen kertoo, kuinka hän hallitsee riskejä radalla ja sen ulkopuolella.
2:41
Epävarmuus alkaa hiipiä silloin, kun autossa on vikaa. Näin on käynyt myös Kimiläiselle tämän kauden kilpailuissa, joissa auto on ollut epävakaa ja jarruissa on ollut ongelmia.
– Se tuo oman pikku mausteen siihen, kun ajat 250 km/h tiukkaan ensimmäiseen mutkaan, etkä tiedä jarruttaako se (auto) tällä kertaa hyvin vai huonosti. Se tuo epävarmuuden, joka tietenkin heti näkyy siinä ajamisessa.
Kimiläinen pyrkii hallitsemaan riskejä radalla ja sen ulkopuolella. Kilparatojen ulkopuolella se tarkoittaa taloudellista turvaa, esimerkiksi vakuutuksia ja sijoituksia.
– Tiedän, että jos minulle sattuu jotain ja menetän kykyni tehdä sitä työtä tai mitään muuta työtä, tai jopa siirryn tuonpuoleiseen, niin sitten ainakaan perheeni ei jää pulaan. Olen miettinyt sen niin pitkälle, ja se luo minulle rauhaa ajamiseen.
Lue myös: Emma Kimiläinen avaa salailuaan suhteesta Sami Hyypiään – “Nyt kun kerran kysyit”
Henri Alén metsästää edelleen yhtä täydellistä annosta
Henri Alén on yksi Suomen suosituimmista ja tunnetuimmista kokeista. Hän on ollut alalla yli 20 vuotta, minkä aikana hän on perustanut useita ravintoloita ja ollut muokkaamassa suomalaista ruokakulttuuria – myös television kautta.
Alénin mukaan intohimo ja palo omaa työtä kohtaan ei ole kadonnut vuosien tai vuosikymmenten aikana mihinkään.
Ehkä juuri siksi hän yhä etsii palavasti maailman parasta annosta. Siitäkin huolimatta, että Alén on vuosien saatossa kiertänyt maailmaa ja kokannut alan huippujen kanssa.
– 22 vuoden jälkeenkin, ajan takaa sitä yhtä täydellistä ruoka-annosta kuin hamsteri juoksupyörässä, Alén kertoo MTV Vieras -ohjelmassa.
Huippukokki kertoo, että tehtävä on kiinnostava mutta mahdoton – täydellistä annosta tuskin on olemassakaan.
– Ja olen vieläpä niin hedonisti, että teen edelleen viisi päivää viikossa kokin töitä hellassa.
Joku voisi kysyä, miksi menestynyt ja usean ravintolan omistava mies haluaa edelleen tarttua soppakauhaan – hän kun voisi jättää ”likaisen työn” muille.
– Minkä hemmetin takia olisin alkanut kokiksi, jos en saisi kokata? Mulle kaikkein stressittömin paikka on olla ravintolan hellassa, huippukokki taustoittaa.
Alla olevalla videolla Henri Alén kertoo suhteestaan ruokaan – ja voiko täydellistä annosta saavuttaa?
1:08
Alén tiesi jo nuorena, mitä haluaa tehdä isona. Hänen ”ei tarvinnut kipuilla asian kanssa”.
Perhe tai sukukaan ei painostanut ammatinvalinnassa – päätös oli täysin hänen omansa. Siitäkin huolimatta, että suku on täynnä lukion käyneitä ylioppilaita. ´
– Ei ollut sellaista, että olisin kasvanut päärynä- ja omenapuiden varjossa, missä isomummo olisi leiponut piiraita. Ei ole mitään romanttisia tarinoita.
– Se lähti oikeastaan kotitaloustunneista, ja siitä, että en ollut lukuaineissa mikään terävin veitsi, Alén veistelee naurahtaen kielikuvalleen.
Hänestä ruoka tuntui vapauttavalta, ihmisiä ja maita yhdistävältä ”liimalta”, joka antaa tilaa myös luovuudelle.
– Ruoassa on vapaus siitä, että ei ole määrättyä oikeaa tai väärää, matemaattisesti absoluuttisia totuuksia tai kaavoja.
– Musta se tuntui hirveän vapauttavalta, hän kertaa haaveammattinsa taustoja.
Lue myös: Huippukokki Henri Alén tietää sen tunteen, kun seinä tulee vastaan: "Joskus asiat menevät päin helvettiä, ja se on ihan ok"
Kirjailija Juha Vuorinen kertoo, miksi kiinteä kakka on ihana asia
– Kun dokaamisen mukavuus ja riemu oli kadonnut multa joskus -93 ja se muuttui helvetiksi mulle, mietin näin jälkeenpäin, minkä ihmeen takia mä vielä venytin sitä sekoilua.
Suomalaisen sielunmaiseman tulkki, kirjailija Juha Vuorinen, 55, hämmästelee, miten hän on edelleen hengissä liki 20 vuotta kestäneen dokauskierteen jälkeen.
Kymmeniä kirjoja kynäillyt kirjailija tunnetaan edelleen ehkä kaikkein parhaiten hänen Juoppohullun päiväkirja -sarjastaan, joka kertoo fiktiivisen hahmon, Juha Bergin, viinanhuuruisesta elämästä. Osa viinaanmenevän päähenkilön kommelluksista on saanut inspiraation kirjailijan omasta elämästä.
Vuorinen sanoo, että sekavat nuoruusvuodet eivät aiheuta enää tänä päivänä niin perustavanlaatuisia puistatuksen aaltoja tai häpeän tunteita.
Alla olevalla videolla Juha Vuorinen kertoo, kuinka alkoholin ilot muuttuivat lopulta helvetiksi.
2:12
”55-vuotias äijä” kokee, ettei hän olisi se sama ihminen, joka hän on nyt, ellei hän olisi joskus antanut alkoholille niin suurta jalansijaa elämässään kuin nuorena miehenä antoi.
– Dokaamisvaihe on ollut tämän Juhan kehityskertomuksen kannalta ihan välttämätön – vaikkakin ihan hirveä – vaihe, hän pohtii.
– Ilman sitä sekoilua en osiasi arvostaa sitä, mitä minulla on tällä hetkellä elämässä.
Nyt Vuorinen kertoo arvostavansa tavanomaista, arkista elämää. Se, mikä aiemmin alkoholia läträtessä tuntui elämässä suurelta, on tänä päivänä pientä.
Ja taas ne asiat, joita humalan värittämässä nuoruudessa Vuorinen piti vähäpätöisinä, ovat saaneet hänen nykyisessä elämässään aivan uudenlaisen merkityksen.
– Olen nähnyt lapsuudenkodissa ei-niin-tavallista elämää ja olen itse elänyt vaiheen, joka oli kaukana tavallisesta elämästä – ja nyt, kun minulla on se tavallinen elämä, jossa syödään illalla kaurapuuroa sen takia, että aamulla tulee kiinteä kakka – se on ihanaa!
– Palaset ovat loksahdelleet ihanasti paikalleen, Vuorinen kuvailee nykyistä elämäänsä.
Lue myös: Juha Vuorinen teki "paskasta" kirjamarkkinoiden kirkkaan timantin – tästä asiasta kirjailija on kaikkein ylpein
Blind Channelin kertoo yllättävästä muutoksesta kiertueen aikana
Euroopan kiertueensa hetki sitten päättänyt Blind Channel on viimeisen kuukausien aikana nähnyt keikkapaikkojen takahuoneita Saksassa, Britanniassa, Ranskassa ja Italiassa, Hollannissa, Espanjassa, Puolassa, Itävallassa ja Sveitsissä.
– Red Bullia menee hirveet määrät ja jotain pähkinöitä, Joel Hokka listaa.
– Ja Gatoradea menee kanssa ja vesipulloja hirveästi, Niko Moilanen lisää.
Mutta yksi asia loistaa nyt poissaolollaan Blind Channelin keikkojen vaatimuslistalta.
– Me on otettu kaikki alkoholi pois, Hokka paljastaa.
Alla olevalla videolla Hokka ja Moilanen kertovat, mitä Blind Channelin raideriin nyt kuuluu ja mistä muutos johtuu?
1:30
Ennen Euroopan kiertuettaan yhtye soitti alkuvuonna pitkän rupeaman ruotsalaisen Electric Boysin lämppärinä ja alkuvuosi oli miesten mukaan ”juhlava”.
– Huomattiin bussissa, että me ollaan hirveessä depiksessä. Että me elämme unelmaamme, mutta kaikkia vituttaa. Oltiin, että pitäisiköhän meidän tehdä tälle asialle jotain, kaksikko nauraa.
Lue myös: Tämä suomalaisbändi Blind Channel ei ehdottomasti halua olla – soittaa "Prisma-yleisölle"
Saamelainen räppäri Ailu Valle: "Kyse ei ole mielensä pahoittamisesta"
Kulttuurinen omiminen on sanapari, joka on tullut monille tutuksi viimeisten vuosien aikana. Se tarkoittaa laveasti ilmaistuna jollekin kulttuurille ominaisen piirteen tai asian hyödyntämistä sille vieraassa ympäristössä.
Yleensä se ymmärretään niin, että enemmistön edustaja käyttää vähemmistön kulttuuriin kuuluvaa asiaa hyväkseen ilman lupaa.
Inarilaisen räppärin Ailu Vallen mukaan kulttuurisessa omimisessa kyse on usein tietämättömyydestä saamelaista kulttuuria kohtaan. Kulttuurisen omimisen kritisointi herättää usein voimakkaimmat tunteet juuri heissä, jotka asiasta tietävät vähiten.
– Nämä ovat herkkiä asioita, eikä näistä erikseen hirveästi toitoteta, Valle sanoo.
Valle ottaa esimerkiksi saamelaisen joiku-laulun väärinkäytön.
– Jos joikua käyttää esimerkiksi matkailumarkkinoinnissa, jossa yrityksen on tarkoitus tehdä mahdollisimman paljon rahaa, mutta lupaa ei ole kysytty saamelaisilta itseltään, niin silloin se on sitä kulttuurista omimista.
Alla olevalla videolla Ailu Valle kertoo, mitä kulttuurisesta omimisesta on hyvä tietää.
2:39
Joiun osalta historia on väkivaltainen. Saamelaisilta kiellettiin ilmaisutapa satoja vuosia, ja siitä sai fyysisiä ja taloudellisia rangaistuksia.
– Joiku koettiin synniksi johonkin 60–70-luvuille asti.
Seuraukset olivat vakavia. Pahimmissa tapauksia saamelaisia on muinoin poltettu elävältä joikauksen takia, Valle kertoo.
Vallen mukaan kulttuurisen omimisen yhteydessä on siis turha puhua ”mielensä pahoittamisesta”, kun puhutaan yhteisölle tärkeistä asioista, joista saamelaiset ovat taistelleet jopa vuosisatoja.
– Ehkä mielensä pahoittaminen on väärä termi, kun on jouduttu kokemaan tosia vakavia seuraamuksia, kun on tehty sitä omaa kulttuurista ydintä, hän summaa.
Lue myös: Saamelaisen Ailu Vallen musiikkia ymmärtää hyvin harva – viesti on vahva: "On eri asia, riittääkö se"
”Penturasva on hävinnyt”, sanoo fitness-kilpailija Anki Honkala, 56
Agneta ”Anki” Honkala muistetaan parhaiten 90-luvun alkuperäisestä Gladiaattorit-ohjelmasta. Nyt on hän 56-vuotias, ja edelleen huippukunnossa.
Honkala on kaksinkertainen kehonrakennuksen Suomen mestari 90-luvulta. Treeniä on vedetty koko ajan, mutta kilpailun Honkala aloitti uudelleen muutama vuosi sitten – tällä kertaa fitnessissä.
Honkalan erottaa monesta kisaajasta ikä. Hän on 56-vuotiaana kokenutta kaartia fitness-lavoilla.
– Tämä tuntuu muuttuvan vuosi vuodelta helpommaksi, mitä vanhemmaksi tulee. Kun tuntee kehonsa ja tietää mikä toimii ja mikä ei, hän kertoo MTV Vieras -haastattelussa.
Alla olevalla videolla Anki Honkala kertoo, miten hän suhteensa omaan kehoon on muuttunut.
1:41
Keho muuttuu, kun ihminen vanhenee. Honkala sanoo muutosten olleen hänen kannaltaan positiivisia.
– Penturasva on hävinnyt. Nyt on vain kovaa laatulihasta ne mitä on. Niistä ei pääse eroon varmaan lopettamallakaan treenaamista. Lihakset on hankittu vuosikymmenten aikana kovan ja järjestelmällisen treenin kautta.
Lihaksiston lisäksi iho muuttuu. Honkalallakaan se ei ole enää yhtä elastinen kuin ”kaksivitosella”. Se, että ikä näkyy, ei haittaa.
– Olen todella kiitollinen, että tässä iässä olen tässä kunnossa ja täysin terve. Mulla on kroppa, joka toimii ja tottelee mua ja toteuttaa mun unelmia ja haaveita edelleen.
Lue myös: Gladiaattorien Cobra Anki Honkala , 56, veti päälle vanhan työasunsa – tällaiset muistot 90-luvun hittisarjasta jäi
Hurjat Hunks-ajat saivat Esko Eerikäisen kropan täysin tilttiin
Ulkonäköpaineet eivät ole vain naisten ongelma. Sen tietää myös radiojuontaja Esko Eerikäinen, joka eli vielä vuosikymmen sitten hyvin kurinalaista elämää Hunks-tanssijana.
Scandinavian Hunksit on 20-vuotista uraansa lopetteleva tanssiryhmä, joka suorastaan villitsi suomalaisia 2000-luvulla.
Vuosikausia jatkunut ”rääkki” alkoikin näkyä ennen pitkään etenkin kehossa.
– Kroppa kävi ihan ylikierroksilla, en pystynyt nukkumaan kunnolla ja aineenvaihdunta pysähtyi täysin. Molemmat polvet oli aika hajalla, olkapää oli rikki ja selkä hajalla, Eerikäinen listaa.
Kun Eerikäinen jättäytyi pois Hunkseista, hän lopetti treenaamisen kuin seinään. Hän kertoo olleensa lopen kyllästynyt ainaiseen treenaamiseen ja pedanttiin ruokailemiseen.
Alla olevalla videolla Esko Eerikäinen kertoo, kuinka koko "kroppa oli tiltissä".
3:33
Hänellä ei enää ollut pakottavaa tarvetta kiristellä vatsalihaksiaan, joten hän oli treenaamatta 2,5 vuoteen. Samalla hän alkoi syödä ”kaikkea mahdollista”, mikä tuntui aluksi suorastaan taivaalliselta.
– Se oli aluksi ihanaa, kun sait syödä pullaa, karkkii, hampurilaisia ja pitsaa. Mutta jokainen ymmärtää, että kun sä vedät kaikkea mahdollista etkä liiku, siinä tulee väistämättä painoa.
Kun painoa oli kertynyt 25 kiloa, Eerikäisen omakuva muuttui täysin. Muuttunutta kehoa oli prosessoitava siitäkin huolimatta, että Eerikäinen kokee olleensa aina sinut itsensä ja oman vartalonsa kanssa.
– Kun oli 10 vuotta tottunut olemaan hirveässä tikissä ja sitten sä yhtäkkiä näet itsestäs kuvia, joissa sulla on kauhee vatsa ja kasvot ihan turvoksissa, hämmästyin siitä.
Uutta tilannetta ei helpottanut se, että miehen muuttunut ulkomuoto pistettiin merkille myös ympäröivien ihmisten keskuudessa.
– Sitku alkoi kuulla sellasta piikittelyä, että ”oho, onpas jätkällä tullut vähän pakkia”, se tuntui jotenkin tosi pahalta, vaikka näennäisesti ne oli ”läppä läppä” -juttuja, Eerikäinen muistelee.
Olivatko Hunks-ajat kaiken sen väärti?
– Jos en olisi ollut Hunkseissa, mä en välttämättä olisi Victorian isä, enkä olisi tavannut Martinaa enkä olisi koskaan tekemässä radiota, hän hymähtää tyytyväisenä.
Lue myös: 2000-luvulla Hunkseista puhuivat kaikki – vieläkö miesvartalon esineellistäminen purisi suomalaisiin, Esko Eerikäinen?
Yksi asia pelotti Ismo Leikolaa Yhdysvaltoihin muuttamisessa enemmän kuin mikään
Standup-koomikko Ismo Leikola muutti Yhdysvaltoihin loppuvuodesta 2015 maailman hauskimman ihmisen titteliä kantaen.
Kotimaassa Ismo Leikola on pitkään ollut koomikoiden kärkikaartia. Amerikkaan muutto tarkoitti aivan toisenlaista pelikenttää, jossa kilpailu näytönpaikoista on äärimmäisen kovaa.
Amerikassa Leikola on nähnyt paljon koomikoita, jotka luovuttavat ja lähtevät takaisin kotikonnuilleen. Osa jää junnaamaan paikalleen käyden päivätöissä, eikä koomikon ura etene.
– Mulla tämä on vain mennyt aika hyvin. Olen erottunut joukosta.
Alla olevalla videolla Ismo Leikola kertoo Yhdysvaltoihin muuttoonsa liittyneen pahimman pelkonsa.
2:52
Leikolan mukaan hän pystyy keskittymään työhönsä. Jos joku kiho pitää häntä hauskana, niin hän tulee kertomaan. Monella tilanne on toisin päin, ja keikat joutuu hoitamaan itselleen verkostoitumalla.
– Isoin pelkoni kun tänne tuli oli, että pitääkö täällä muuttua sellaiseksi hustleriksi, että jalkaa oven väliin ja käyntikorttia naamaan väkisin. Onneksi ei ole tarvinnut, koska en ole ollenkaan sellainen verkostoituja.
Lue myös: Ismo Leikola odottaa sinkkukesää Suomessa – kertoo väleistään ex-vaimoonsa Angelikaan
9:41
Katso 10 minuutin kooste MTV Vieraiden tarinoista.