Kirja-arvio: Suomen talouden totaalinen tuho on vain ajan kysymys

Ekonomisti, taloustieteen tohtori Aki Kangasharju lataa kirjassaan “Talouden ilmestyskirja – velka, inflaatio, nollakasvu ja politiikan umpikuja” täysillä yllättävänkin moneen suuntaan.

Yksi kohde on vasemmistohenkiset eli Kangasharjun sanoin “ääriajatteluun” taipuvaiset ekonomistit, jotka “suorastaan kiistävät taloustieteen näytöt” eli ovat Kangasharjun näkemyksen mukaan väärässä tai jopa salaliittoteorioiden pauloissa. 

Jutun alussa olevalla videolla Kangasharju kertoo, millaisen suunnanmuutoksen Suomen talous tarvitsee.

Kangasharju luettelee useita suomalaisia ekonomisteja, jotka hänen mielestään ovat täysin harhapoluilla. Ykköskohteena näyttää olevan STTK:n pääekonomisti  Patrizio Lainà mutta pyyhkeitä saa myös taajaan taloudesta luentoja kansankielellä pitävä Sixten Korkman monen muun ohella.

Lue myös: Etlan toimitusjohtaja hallitusohjelmasta: ”Hyvää jälkeä tästä tulee”

Talous täynnä vitsauksia

Pääasiassa Kangasharju kuitenkin muistuttaa kirjassaan, että erilaiset talousvitsaukset kuten inflaatio sekä pankki-, finanssi- ja eurokriisit ja vieläpä nollakorot ovat tuhonneet talouttamme. 

Suomen talous on kirjan mukaan sanalla sanoen kehnossa kunnossa ja ellei mitään tehdä, hukka perii. Oikeastaan hukka on jo perinyt, sillä väki vähenee ja se vähäkin väki vanhenee eikä maahanmuuttajia saada Suomeen riittävästi. 

Velkaa otetaan liikaa ja on vaara, että se jää lapsiemme maksettavaksi. Lista jatkuu vielä talouttamme vaanivilla vaaroilla eli yrityssektorin surkastumisella ja investointien vähäisyydellä. Eikä ilmastonmuutoksenkaan uhkaa pidä unohtaa. 

Hyvinvointi hankittu velalla

Kangasharju muistuttaa, että vaikka kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet, kansantalouden elintaso ei ole kasvanut lainkaan vuosina 2008-2022. Hyvinvointi on siis hankittu velalla. “Velkaa on asukasta kohti jo enemmän kuin Kreikassa.”

Johtopäätös tästä kaikesta on, että “vaikka katastrofi ei uhkaa huomenna eikä lähivuosinakaan, se tulee joskus, ellei suuntaa muuteta”. Niinpä kirja vilisee sellaisia termejä kuin sopeuttaminen, kestävyysvaje ja leikkaukset tai kannustaminen ja työttömyysloukku. 

Vasemmistohenkisten kritiikki oikeistolaisesta talouskurista ja vaihtoehdottomasta talousajattelusta kannattaa Kangasharjun mukaan unohtaa, sillä tutkittua tietoa talouden tilasta on hänen mukaansa riittävästi. 

Lue myös: Etla: Maahanmuutto osuus työllisistä lähes kaksinkertaistunut vuosikymmenessä

Toisinajattelijat harhaoppisia

Talouden ilmestyskirja on oikeastaan pamfletti, jossa perinteistä oikeistolaista talouspolitiikkaa pidetään oikeana ja vasemmistolaiseksi miellettyä talouspolitiikkaa lähinnä harhaoppina. 

Kangasharju ihmettelee, miksi ääriajattelijoita otetaan oikeiden taloustieteilijöiden rinnalle ikään kuin edustamaan sitä toista laitaa. Eihän ilmastonmuutoksen kieltäjiäkään enää kutsuta debatteihin ikään kuin tasapainottamaan keskustelua. 

Kangasharjulla on ainakin kaksi keskeistä päähuolta: työllisyyskehitys ja velka. Suomessa on liian vähän työssäkäyviä ja toisaalta sosiaaliturvan taso vaikuttaa liian hyvältä, kun työkykyiset eivät viitsi mennä töihin. 

Kangasharju toivoo paikallista sopimista, matalapalkkatyön lisäämistä ja sosiaaliturvan uudistusta. Ajatus on, että yksityinen sektori maksaisi suurimman osan huonosti toimeentulevien tuloista eivätkä tulot muodostuisi pelkästään sosiaalituista. 

Ansiosidonnaista työttömyysturvan tasoa pitää Kangasharjun mukaan laskea, sillä työttömiä on “sekä autettava että patistettava työnhakuun”.

Velka ei ehkä sinänsä ole totaalisen paha asia mutta velanoton suunta on huono, kun hyvinäkin vuosina velkaa otetaan lisää. 

Velkaa hillitty vuosikymmenen sitten

Antti Rinteen ja sittemmin Sanna Marinin hallitus saavat paljon pyyhkeitä velanotosta, vaikka Kangasharju myöntää, että koronan ja Venäjän hyökkäyssodan takia sitä oli pakko ottaa runsaasti lisää. 

Marinin hallituksen ottamasta 30 miljardista lainaeurosta 20 miljardia kulutettiin koronapandemian ja turvallisuustilanteen heikkenemisen aiheuttamiin menoihin mutta 10 miljardia otettiin kaikkeen muuhun, Kangasharjun mukaan ilmeisestikin turhiin kuluihin. 

Kangasharju muistuttaa, että velkaa on edellisen kerran pystynyt hillitsemään Jyrki Kataisen hallitus 2011-2015. Tätä seurannut Juha Sipilän hallitus jatkoi säästölinjaa kuudella miljardilla mutta alensi verotusta saman verran, joten velka ei käytännössä pienentynyt. 

Porvarilla omat näkemyksensä

Vaikka Kangasharju myöntää olevansa porvari, hän on silti sukset ristissä kokoomuksen kanssa esimerkiksi oppivelvollisuusiän nostamisesta. Kokoomushan ei olisi halunnut oppivelvollisuuden pidentämistä 18-vuotiaisiin saakka, koska se maksaa liikaa. Tästä toimesta Marinin hallitus saa kiitosta. 

Kangasharjun mukaan koulutukseen investoiminen on erittäin hyvä tapa parantaa sekä Suomen että yksilöiden taloudellista asemaa. Lisäksi oppivelvollisuusiän nosto vaikuttaa suoraan rikollisuuden vähenemiseen, Kangasharju tähdentää tutkimukseen vedoten. 

Kangasharju sanoo myös, että ei innostu asumistuen leikkauksista, jota kokoomus puolestaan kannattaa. Kangasharjun mukaan keskeiset työllisyystoimet pitäisi kohdistaa ansiosidonnaisella työttömyysturvalla oleviin, koska heidän on helpointa työllistyä. Toimeentulotuella elävät, usein työkyvyttömät ihmiset puolestaan vain köyhtyvät tukien vähentyessä. 

Vaikka ei olisikaan Kangasharjun näkemyksistä samaa mieltä, kirja kannattaa kyllä lukea. Siinä kerrotaan paljon taloustieteen historiasta, talouden toimintamekaniikasta ja kieltämättä myös Kangasharjun tapa haukkua kollegoitaan on omalla tavallaan viihdyttävää.