Espoolaisen Kirsi Niskasen iäkäs omainen kuoli koronaan Attendon hoivakodissa. Niskanen kokee, että asukkailta ja omaisilta pimitettiin tietoa yksikössä todetuista tartunnoista ja taudin leviämisestä.
Espoossa Attendo Laaksolahden hoivakodissa todettiin elokuun lopussa koronatartuntarypäs. Kirsi Niskasen 89-vuotias lähiomainen sai tartunnan ja kuoli lauantaina 28. elokuuta.
Niskanen kävi vanhuksen luona vierailulla kahta päivää ennen kuolemaa, eikä tiennyt vanhuksen altistuneen taudille. Omainen kokee, ettei hän saanut hoivakodilta asianmukaista tietoa tapahtumien edetessä.
Saman viikon alussa, maanantaina 23. elokuuta hoivakoti oli ilmoittanut sähköpostitse omaisille yhden hoitajista sairastuneen koronaan.
Asukkaita ja työntekijöitä testattaisiin viikon kuluessa ja vierailuja pyydettiin välttämään. Viestissä ei kuitenkaan kerrottu, millä osastolla sairastunut hoitaja oli työskennellyt ja ketkä asukkaat olivat mahdollisesti altistuneet.
MTV Uutiset on nähnyt omaisten ja hoivakodin väliset viestit, joihin tässä artikkelissa viitataan.
Neljä päivää koronailmoitusta myöhemmin, torstaina 26. elokuuta Niskanen sai hoivakodista puhelun. Häntä pyydettiin pikaisesti paikalle, koska hänen äitinsä kunto oli romahtanut ja tarvittaisiin saattohoitosuunnitelma.
– Mummo oli vahvasti kipulääkitty, hän ei kyennyt tuottamaan puhetta, eikä jaksanut edes aukaista suutaan. Olin käynyt katsomassa häntä viimeksi noin viikkoa aiemmin. Silloin mummo oli vielä vitsaillut hoivakodista pois muuttamisesta, noussut itse pyörätuoliin ja ollut muutenkin tavanomaisen virkeä, Niskanen kertoo.
– Hoivakodista sanottiin, ettei koronatestiä kannattaisi nyt ottaa, koska 3–4 viikkoa sitten otettu testi oli negatiivinen. Mietin, että mikä ihmeen perustelu tämä oikein oli.
Vierailun jälkeen Niskanen poistui hoivakodista hämmentyneenä. Se oli viimeinen kerta, kun hän näki rakkaansa elossa.
Lue myös: Viisi kysymystä uudesta koronastrategiasta: Mistä kaikesta hallitus päätti koronarajoitusten suhteen?
Vaati testausta
Laaksolahden hoivakodilla järjestettiin suruliputus Kirsi Niskasen omaisen kuoleman jälkeen.
Seuraavana päivänä perjantaina Niskanen soitti hoivakotiin ja vaati, että hänen omaiselleen tehtäisiin koronatesti. Hän oli keskustellut tilanteesta myös muiden hoivakotiin liittyvien kontaktiensa kanssa.
Niskanen oli saanut selville, että hoivakodissa oli viikon varrella todettu muitakin koronatapauksia, vaikka omaisille oli tiedotettu vain yhdestä sairastuneesta hoitajasta.
MTV Uutisten näkemässä, perjantaille 27.8 päivätyssä viestissä hoivakodin johtaja tiedottaa, ettei muita tartuntoja ole ilmennyt.
– Kerroin tietooni tulleista muistakin tautitapauksista hoivakodin johtajalle. Ymmärsin kyllä tässä vaiheessa, että meidänkin mummo oli altistunut koronalle, vaikka siitä ei ollut meille kerrottu. Johtaja oli hetken hiljaa ja myönsi tilanteen, Niskanen sanoo.
– Kirosin, että meidät oli oikeasti kutsuttu korona-altistuneen ja sairastuneen ihmisen sängyn viereen noin vain. Johtaja vetosi siihen, että hoivakoti oli toiminut ohjeiden mukaan. Epäilen silti vahvasti, etteikö omaisille olisi voinut altistumisista kertoa. Tuskin mitkään ohjeet sitä kieltävät, Niskanen sanoo.
Niskasen vaatimuksen jälkeen iäkäs äiti oli testattu perjantaina iltapäivällä. Lauantaiaamuna puhelin soi suru-uutisen merkiksi. Niskasen äiti oli kuollut ja testitulos näytti positiivista. Tulos oli Niskasen mukaan varmistunut noin tuntia ennen vanhuksen kuolemaa.
Vasta kuolemantapauksen jälkeisenä päivänä omaisille tiedotettiin, että hoivakotiosasto on laitettu karanteeniin ja henkilökunta käyttäisi erityisiä suojavälineitä, kuten maskeja, suojatakkeja, suojalaseja ja käsineitä. Asukkaat pidettäisiin omissa huoneissaan ja eristettäisiin tarpeen tullen.
Lue myös: Kärsitkö pitkittyneestä koronataudista? Tarkkaile näitä oireita
Johtaja irtisanoutui
Hoivakodin pihalle sytytettiin muistokynttilä.
Niskasen omien tietojensa valossa vaikea ymmärtää, miksei hoivakoti voinut kertoa pahentuneesta tautitilanteesta nopeammin ja avoimemmin. Hän kokee myös, että vanhuksen kunnon romahtamiseen suhtauduttiin välinpitämättömästi.
Hän painottaa ettei tahdo mustamaalata hoivakotia, vaan kyseenalaistaa tavan, miten vanhuksen tilanteeseen reagoitiin ja miten tautiryppäästä tiedotettiin.
– Miksi ihmeessä koronaa ei voitu testata heti, kun mummon kunto alkoi mennä huonommaksi. Minun piti vaatia testausta itse, ja sillä välin tauti oli jo ehtinyt levitä osastolla. Koronapositiivista mummoa ei ollut mitenkään suojattu tai eristetty. Hoivakodin vastauksissa vedottiin siihen, että testaukset viivästyivät tartuntatautiyksikön kiireiden takia, Niskanen sanoo.
– Jokainen meistä vuorollamme vanhenee ja saatamme joutua hoivakotiin. Sen olisi kuitenkin oltava paikka, jossa vanhukset voivat olla henkisesti ja fyysisesti turvassa. Siihen pitäisi pystyä luottamaan, ja näin ei nyt käynyt.
Espoon kaupungin mukaan Attendo Laaksolahden kolmessa ryhmäkodissa kaikkiaan viidellä henkilökunnan jäsenellä ja 11 asukkaalla oli lopulta todettu tartunta. Lisäksi kerrottiin yhden potilaan menehtymisestä, eli Kirsi Niskasen äidistä.
Hoivakodin omaisille lähettämän tiedotteen mukaan Espoon kaupunki ja Attendo olivat selvittäneet tartunta-asiaa perusteellisesti, eikä hoivakodin toiminnassa ollut havaittu kuin “pikkuvirheitä” suojautumisen osalta.
Samassa viestissä ilmoitettiin hoivakodin johtajan irtisanoutumisesta.
Attendo vastaa
Attendo ei asukkaan yksityisyyttä koskevista syistä kommentoi lainkaan yksittäisten asukkaidensa tapauksia. MTV:n Attendolta saamien tietojen mukaan päätökset asukkaiden terveyttä koskevista päätöksistä, kuten koronatestauksista, tekee aina kyseisen kaupungin tai kunnan lääkäri. Attendo vastaa asukkaiden asumispalveluista, mutta ei terveyspalveluista.
Attendon ohjeiden mukaan hoivakodissa havaitusta tartunnoista ja altistumisista ilmoitetaan aina myös asukkaiden omaisille. MTV:n näkemissä, Laaksolahden hoivakodin lähettämissä viesteissä ei kuitenkaan puhuttu altistumisista eikä kerrottu, missä osastolla koronapositiivinen sairaanhoitaja oli työskennellyt.
Attendon mukaan myös kaikista tartunnoista ilmoitetaan, mutta Kirsi Niskasen kokemuksen mukaan tämä ei pitänyt paikkaansa.
Hoivayritys ei kommentoi hoivakodin johtajan ja omaisen välistä keskustelua, mutta omaisille suunnatussa viestinnässä on Attendon mukaan toisinaan parantamisen varaa. Hoivakotiyritys painottaa, että mitään syytä koronatartuntojen salailuun ei hoivakodeissa ole.
Attendon tietojen mukaan yrityksen 12 000:lla asumispalveluasukkaalla on epidemian alusta todettu 147 tartuntaa ja 36 asukasta on kuollut.
Terveyspalvelujohtaja: Seulonnassa pientä viivettä
MTV Uutiset kysyi Laaksolahden tapahtumiin näkemystä myös Espoon kaupungin terveyspalvelujen johtajalta Markus Paanaselta. Hänen mukaansa tartunnanjäljitys hoivakotiin tehtiin ripeästi ilman viiveitä.
– Lisäksi joukkoseulonnasta päätettiin välittömästi, kun tieto ensimmäisistä tartunnoista tuli tietoomme. Joukkoseulonnan saamisessa paikalle oli valitettavasti jonkin verran viivettä. Näytteenottajat tulevat tartuntatautiyksikön ulkopuolelta, Paanen kirjoittaa sähköpostiviestissään.
Kirsi Niskanen kritisoi omaisensa tapauksessa sitä, että hän joutui itse painostamaan hoivakotia näytteenoton saamiseksi. Terveyspalvelujohtajan mukaan käytäntönä on, että hoivakoti seuraa asukkaidensa vointia ja jos asukkaalla havaitaan koronaan viittaavia oireita, hoivakoti järjestää hänelle testauksen.
Lisäksi Niskasta kummastutti, miksei vanhuksen altistumisesta ilmoitettu omaisille.
– Tartuntatautiyksikkö järjestää joukkoseulonnan, kun tulee tieto hoivakodissa olevasta tartunnasta, oli se asukkaalla tai henkilökunnan jäsenellä. Järjestämme joukkoseulontoja herkästi tällaisissa tapauksissa, Paananen kertoo.
Altistumistilanteissa puolestaan otetaan huomioon suojainten käyttö, kontaktin kesto ja kontaktin luonne.
– Näiden tietojen perusteella arvioidaan, onko kyseessä karanteeniin johtava lähikontakti vai ei.