Jatkuivatko vaivat koronan jälkeen? "Long covidiin" on liitetty yli 50 oiretta – tässä tyypillisimmät

Arviolta joka kymmenes koronaan sairastuneista saa pitkäkestoisia oireita. Suomessa se tarkoittaa vähintään noin 12 000 ihmistä. Todennäköisesti määrä on vielä huomattavasti suurempi.

Lue myös: Professori: Suomessa voi olla jopa kymmeniä tuhansia pitkittyneeseen koronaan sairastuneita – nämä riskitekijät altistavat taudille

Pitkäkestoisella koronataudilla tarkoitetaan koronavirusinfektioon liittyvää oireilua, joka voi jatkua kuukausia taudin akuutin vaiheen jälkeen.

Oireita voi olla kymmeniä 

Tuoreen kansainvälisen meta-analyysin mukaan pitkäkestoisen koronaan liittyy vähintään 50 erilaista oiretta. 40 000–50 000 potilaan selvityksestä raportoi tiedelehti Nature.

Taudin viisi tavallisinta oiretta ovat meta-analyysin mukaan väsymys, päänsärky, tarkkaavaisuushäiriöt, hiusten lähtö ja hengenahdistus. 

Muita yleisiä oireita ovat alentunut rasituksen sietokyky, yskä ja hengitysvaikeudet, maku- ja hajuaistin puuttuminen, hikoilu, rytmihäiriötuntemukset ja erilaiset neurologiset oireet.

Lisäksi pitkäkaista koronaa sairastavalla voi olla muistiongelmia, lihas- ja nivelkipuja, vilunväristyksiä, levottomuutta, kuumetta, univaikeuksia, uniapneaa, masennusta, mielenterveyden ongelmia, huimausta, pahoinvointia, pakkoneurooseja, raajojen turvotusta, punasilmäisyyttä, tinnitusta, kurkkukipua, rintakipua, sydänlihatulehdusta, ruokahaluttomuutta, munuaisten vajaatoimintaa ja ihon muutoksia.

Long covidista kärsivä voi myös laihtua ja hänen mielialansa saattaa vaihdella normaalia enemmän.

Lue myös: STM:n asiantuntijaryhmä alkaa analysoida pitkäaikaiskoronasta kertyvää tietoa – Krista Kiuru: "On tärkeää, että emme suhtaudu asiaan vähätellen"

Long covid voi altistaa muistisairauksille

Sosiaali- ja terveysministeriön uuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, neurologian professori Risto O. Roine kertoo, että long covidin oireet voivat liittyä lähes minkä tahansa elimen toimintaan.

Toisaalta long covid altistaa hänen mukaansa monille neurologisille sairauksille, kuten muistisairauksille.

– On todettu vaikutuksia myös aivojen rakenteisiin, mutta tuloksia on vaikea tulkita, Niemi totesi STM:n mediatilaisuudessa tänään.

Lue myös: Vähättelyä, yksinäisyyttä ja pelkoa – koronapandemian väliinputoajat kertovat kohtelustaan MTV:lle: "En saa mitään hoitoa mistään"

Syytä pitkittyneeseen koronaan ei tiedetä

Pitkäkestoista koronatautia ei vielä täysin tunneta, eikä sille ole edes virallista nimeä. Maailman terveysjärjestö WHO valmistelee parhaillaan pitkäkestoisen koronataudin kriteereitä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkärin Helena Liiran mukaan haasteena pitkäaikaisoireiden hoidossa on muun muassa se, että mitään erityistä lääkehoitoa koronan pitkäaikaisoireisiin ei ole.

– Kuntoutus on käytännössä muun muassa fysioterapeutin tukea, psykologin tukikäyntejä ja toimintakyvyn kartoitusta. Pian on käynnistymässä myös ryhmäkuntoutus, jossa ovat mukana vuoroin eri ammattilaiset ja jossa on vertaistuen mahdollisuus, jota monet potilaat ovat toivoneet, Liira kertoo.

– Tärkeintä on tarjota tietoa ja toivoa.

Lue myös: Apulaisprofessori arvostelee Nohynekia – "long covidin" oirekuvaa ei olla huomioitu riittävästi

Keuhkosairausopin ja kliinisen allergologian dosentti, työelämäprofessori Tuula Vasankari Turun yliopistosta lohduttaa pitkäaikaisoireista kärsiviä Helsingin Sanomien haastattelussa.

– Oireet yleensä hellittävät viimeistään puolen vuoden kuluttua sairastumisesta. Valtaosa kokee tutkimuksen mukaan elämänlaatunsa hyväksi ja on kyennyt palaamaan töihin.

Lue myös: Auttaako rokote ikäviin long covid -oireisiin? Ristomatti ja Johanna kertovat, kuinka pitkän koronan oireet muuttuivat piikin jälkeen