Kissoista on listattu monen monta kiehtovaa, hämmentävää ja ennenkuulumatonta faktaa, joita eivät kaikki kissaihmisetkään tiedä. Oletko kuullut jo näistä?
Kissa on kiehtova ja salaperäinen eläin, johon linkittyy monta ja varsin monenkirjavaa faktaa. Testaa tietosi!
Tiesitkö näitä kissafaktoja?
1. Onko kissa oikea- vai vasenkätinen?
Oletko koskaan tullut miettineeksi, onko kissasi oikea- vai vasenkätinen? Jopa 40 prosenttia kissoista käyttää joko vasenta tai oikeaa tassuaan huomattavasti enemmän. Sen huomaa, kummalla tassulla kissa pyrkii esimerkiksi avaamaan aina oven.
2. Lämmintä vai kylmää?
Kissat ovat tunnetusti varsin tarkkoja ruokakupilla, mutta oletko koskaan tullut ajatelleeksi, haluaako kissa ruokansa olevan lämmintä tai kylmää? Vastaus: ei kumpaakaan. Ruoan pitää olla juuri oikean lämpöistä, eli tässä tapauksessa huoneenlämpöistä – aivan kuten luonnossa, kun kissa nappaa hyppysiinsä hiiren tai muun luontokappaleen suihinsa. Kissat ovat kuin tosielämän Kultakutreja puurolautasen äärellä, joten älä erehdy antamaan kissalle ruokaa suoraan jääkaapista.
3. Kissoilla on hieman värisilmää
Kissat eivät ole värisokeita, mutta ne eivät kuitenkaan erota kaikkia värejä: ne aistivat sinisen, vihreän ja keltaisen, mutta eivät kuitenkaan punaista. Vaikka kissan näkökykyä hehkutetaan, todellisuudessa kissa näkee ääriviivat pehmeästi: sen tarkentamiskyky on huono kookkaan mykiön vuoksi.
Kissa on kuin onkin tunnetusti hyvä näkemään hämärässä: ne näkevät mainiosti silloinkin, kun valoa vain kuudesosa siitä, mitä ihminen tarvitsee. Joten tarvitseeko kissalle jättää lamppua palamaan pimeinä päivinä?
5. Miau?
Kaikille tuttu kissan miau- tai mau-ääni voi olla kysyvä, pelokas, onnellinen tai jopa vaativa kurnaisu. Kissanomistaja tunnistaakin herkästi oman kissansa "äänensävyn"; pyynnöt, vaatimukset ja tervehdykset.
Mutta tiesitkö, että kissa naukuu ainoastaan ihmisille, eikä esimerkiksi muille kissoille?
6. Tunnetilojen tulkitsija
Kissat ovat hyvin intuitiivisia eläimiä, ja ne kyllä osaavat tulkita tunnetilojasi – etenkin äänensävystäsi. Ne kyllä tietävät, milloin kutsut niitä tai räyhäät juuri niille (mutta usein ne eivät kuitenkaan vaikuta välittävän). Jos haluat rauhoittaa kissaasi, kokeile puhua sille rauhoittavalla, rakastavalla äänellä. Huomaatko eron?
7. Kissanluukku oli neronleimaus
Kuka keksi kissanluukun? Tiedemies Isaac Newton. Newton rakasti kissoja, mutta hänen oma lemmikkikissansa häiritsi työskentelyä kissan astellessa kesken kaiken sisään työhuoneeseen tai moukuessa oven takana. Niinpä mies suunnitteli kissanluukun, jotta kissa voisi kulkea, miten tahtoo.
8. Kissa putoaa aina samalla kaavalla
Kissat putoavat (useimmiten!) jaloilleen, mutta ennen kaikkea ne laskeutuvat aina samalla lailla. Pudotessaan ne ensin kääntävät päätään niin, että ne näkevät maahan, sitten selkärankansa, jota seuraa takaosan ojennus, jalat kääntyvät mahan alle ja lopulta kissa kaartaa selkänsä ja ojentaa jalkansa, jotta laskeutuminen olisi pehmeä.
9. Kissanpentuja vaikka muille jakaa
Ellet halua ryhtyä hulluksi kissanaiseksi, sterilisoi kissasi. Kaksi kissaa ja niiden pennut voisivat nimittäin tuottaa keskenään lähes 420 000 pentua noin seitsemässä vuodessa!
10. Kuka on isä?
Muihin nisäkkäisiin verrattuna kissat vaikuttavat varsin moniavioisilta: kissa on kehittynyt yksinäiseksi saalistajaksi, ja näin ollen aina paikalla ei ole kaivattua kollia toisin kuin muiden sosiaalisempien laumaeläinten keskuudessa. Tästä syystä kissan munasolut eivät irtoa turhaan ennen parittelua: naaraskissa säästää munasolujaan siihen asti, että uroskissa löytyy, aina paritteluun saakka.
Mutta oletko joskus ihmetellyt, miten pesueeseen syntyneet kissanpennut voivat olla niin erinäköisiä? Kiitos naaraskissan haikean, korvia huumaavan kutsuhuudon, joka tuo paikalle monen monta innokasta uroskissaa, naaraskissa saattaa paritella tuolloin useamman uroksen kanssa – näin ollen syntyvillä pennuilla voi olla eri isät. Osa pennuista voi olla puhdasrotuisia, osa puolestaan sekarotuisia – riippuen isästä.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lähde: Petmd.com, Kissanomistajan käsikirja (Otava)