Akuissa käytettävää kobolttia etsivä kaivosyhtiö Latitude 66 Cobalt on jättänyt Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille varausilmoituksia 5 700 neliökilometrille Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa.
Latitude 66 Cobaltin mukaan tavoitteena on yhtenäisten geologisten alueiden tutkiminen. Yhtiö kertoo käynnistävänsä vuodet 2020–2022 kattavan hankkeen, jonka aikana kansainvälinen tutkijaryhmä kartoittaa parhaiden kobolttimalmioiden mahdollisia sijainteja.
– Suomen kallioperää peittävä moreenikerros vaikeuttaa malmioiden löytämistä. Tästä syystä kaikki maamme kaivokset eivät sijaitse geologisten vyöhykkeidensä mielekkäimmillä paikoilla. Perusteellinen alueellinen geologinen tutkimus auttaa välttämään tämän virheen, arvioi Latitude 66 Cobaltin toimitusjohtaja Thomas Hoyer tiedotteessa.
Koboltti on välttämätön raaka-aine litiumioniakuissa, joita käytetään lukuisissa eri tarkoituksissa matkapuhelimista sähköautoihin ja tuulivoimaloihin. Valtaosa koboltista tuotetaan tällä hetkellä kurjissa oloissa Kongon demokraattisessa tasavallassa.
Hoyerin mukaan laajan aluetutkimuksen puute on joissain tapauksissa johtanut lyhtyaikaiseen kaivostoimintaan, vaikka samalla vyöhykkeellä todennäköisesti sijaitsee paikantamattomia malmioita, jotka takaisivat kymmenien vuosien kaivostoiminnan.
– Olemme viimeisen kolmen vuoden aikana investoineet kolme miljoonaa euroa Kuusamon liuskevyöhykkeen tutkimuksiin. Geologeillamme on ymmärrys siitä, miten koboltti on asettunut nykyisille sijoilleen. Tätä tietoa on nyt mielekästä soveltaa iältään ja rakenteeltaan samanlaisiin geologisiin vyöhykkeisiin Suomessa, Hoyer sanoo.
Hänen mukaansa on ymmärrettävää, että näin laajoja alueita koskevat varausilmoitukset herättävät kysymyksiä. Hän painottaa varausaikaista keskusteluyhteyttä alueen asukkaiden ja elinkeinojen kanssa.
Ei oikeuta kairauksiin
Latitude 66 Cobaltin perustajiin kuuluvan saksalaisen geologian professorin Steffen Hagemannin mukaan nyt varatuilla alueilla on tehty geologista työtä aiemmin, mutta silloin on etsitty kuparia, kultaa tai muita teollisuuden perinteisesti tarvitsemia mineraaleja. Aiemmissa tutkimuksissa lupaavatkin kobolttilöydökset on sivuutettu.
Varaus ei anna yhtiölle oikeutta kairauksiin tai ajoneuvojen käyttöön maastossa, vaan se perustuu jokamiehenoikeuksiin.
Hagemann kertoo, että varausaikainen tutkimus on pääasiassa historiallisen tutkimustiedon keräämistä, analysointia ja tulkitsemista. Varausaikana maastossa tullaan liikkumaan varsin vähän.