Tietokone itsessään on tyhmä, mutta fiksusti ohjelmoituna se on paljon ihmistä kykeneväisempi. Tämä on nykyisin totta myös autoissa – ja etenkin auton äärirajoja lähestyttäessä.
Suomeen huhtikuu 2016
Hinta alk. 51 740 €
Tykkäsimme
- takavetopainotteisesta ja älykkäästä nelivedosta
- helposti hallittavasta ääritilannekäytöksestä
- kyykyttää hauskanpitolaitteena monta kertaa kalliimmat urheiluautot
Emme tykänneet
- 350 heppaa riittää nippa nappa nautinnolliseen driftaamiseen 1 600-kiloisen auton kanssa
Teknavi on istunut jo uuden Focus RS:n kyydissä, ajanut sitä tavallisilla mutkateillä sekä päästänyt pedon irti Valencian Moto GP -radalla. Nuo kokemukset avasivat hyvin RS:n sielunelämää – ja samalla sitä, minkälaisia monitaitureita monet modernit autot ovat. Mutta RS osaa vieläkin enemmän…
Meissä kaikissa autoista pitävissä asuu sisällä pieni Ken Block, tuo sivuluisussa ajamisesta taiteen tehnyt amerikkalaismiljonääri. Moottorin murina, pakoputken pauke sekä renkaan vieno valitus tekevät aikuisista miehistä nopeasti taas pikkupoikia.
Ratin takana voi pitää hauskaa monella tapaa. Autolla voi ajaa isoa kovaa ja nauttia vauhdin tunteesta, kunhan paikka on vain oikea. Isoa kovaa ajettaessa myös erotellaan nopeasti jyvät akanoista – ja rattimiehet tavallisista kuskeista. Superautoja kannattaa kunnioittaa. Niiden elektroniikka auttaa suitsimaan tehoja esimerkillisesti, mutta kun fysiikan lait ylitetään, silloin sattuu ja tapahtuu.
Sitten on erilaisia voimavaunuja, jotka eivät varsinaisesti ole urheilullisia, mutta jotka pitävät hulvatonta meteliä itsestään. Kuski nauttii voiman tunteesta, siitä kuinka iso auto liikkuu brutaalilla voimalla eteenpäin. Tähän kategoriaan kuuluvat monet tehokkaat maasturit sekä useat virityspajojen tuotteet – esimerkiksi Brabuksen virittämät Mercedekset.
Sitten on nopeita urheiluautoja, jotka ovat todella hyviä ajaa. Porsche 911 ja Caymanin tehoversiot ovat tämän luokan tyyppiedustajia. Ne ovat nopeita, mutta eivät vielä pelottavan nopeita. Niiden ratin takana ei välttämättä vielä tarvita kokemusta jostain ratasarjasta, joskin autojen ominaisuuksista pääsee nauttimaan todella vasta radalla.
Oma lukunsa ovat sitten nopeat perheautot, eli GTI-autot eli ikiteinisportit. Tässä luokassa on tapahtunut viime vuosina paljon. Golf GTI – tai pikemminkin R-versio, uusi Honda Civic Type R, Renault Mégane RS, Seat Leon Cupra – ja mikseivät myös takavetoiset Subaru BRZ sekä Toyota GT86. Hauskoja ja erilaisia laitteita, joihin on vielä mahdollista päästä kiinni rehellisillä palkkatuloilla.
Ford venyttää nyt luokkarajoja uudella Focus RS:llä. Se käy olemaan jo siinä nopeusluokassa, että omistajan on parasta tykätä ratapäivistä. Toki RS on vielä hauska tavallisessa arkiajossakin – toisin kuin vaikkapa paukkukovaksi viritetty Civic Type R. Focus RS on myös todella hauska radalla, kunhan rataprofiilissa on riittävästi mutkia.
Ja sitten on se erilainen hauskanpitomuoto, jota autolla voi oikeastaan harrastaa vain radalla tai suljetulla ja riittävän isolla parkkipaikalla. Tullaan herra Blockin reviirille. Sladissa ajaminen vapauttaa monessa hulvattoman fiiliksen. Sladissa ajaminen ei myöskään ole mitään rakettitiedettä. Hauskaa voi pitää liukkaalla alustalla, jolloin luisuihin pääsee jo pienemmilläkin tehoilla.
Haastavaksi luisuttelu muuttuu kuivalla ja pitävällä pinnalla – varsinkin jos autossa on vielä alla hyvin pitoa tarjoavat renkaat. Silloin tarvitaan tehoa takapyörille. Ford hoitaa asian älykkään elektroniikan avulla.
Ajoasetuksista kytketään päälle drift-ohjelma, joka antaa auton ajonhallintajärjestelmille pelivaraa leikkimiseen. Focus RS:n takavetopainotteinen (70 prosenttia voimasta voidaan ohjata taka-akselille) neliveto tekee siitä sopivan eli rauhallisen yliohjaavan. Veto voidaan myös jakaa vapaasti taka-akselin pyörien välillä, eli kaikki taakse annettava voima voimaan tarjota niin haluttaessa vain toiselle takarenkaalle. Taka-akseli myös pyörii hieman eri nopeutta kuin etuakseli, eli myös renkaat pyörivät takana nopeammin. Sitten tarvitaan vain riittävän hyvät sensorit ja tarpeeksi laskuvoimaa nelivedon ohjaukseen, jotta RS:n perä irtoaa nautinnollisiin ja helposti hallittaviin sivuluisuihin.
Focus RS tekee tämän esimerkillisesti. On vaikea sanoa, kuinka hyvä kuski on – ja kuinka hyvin auto tekee hommansa. Se on hyvän auton merkki. Se tekee kuskistaan taitavamman kuin tämä itse asiassa onkaan.
Kun RS:n saa sopivaan vauhtiin kakkosvaihteella, perä irtoaa reilulla kaasun käytöllä todella helposti. Luisun kulmaa voi sitten säädellä kaasujalalla ja tarvittaessa avittaa hieman ratilta. Jos luisto meinaa loppua, renkaita voi yrittää pyörittää vielä kytkintä painamalla.
Lasten leikkiä, kunhan saa langan päästä kiinni. Ja tietysti älyvapaata, mutta ah niin hauskaa. En malta odottaa, millaisia driftausvideoita RS:stä aikoinaan nettiin ilmestyy… Ja kuten kaikessa, harjoittelu tekee mestarin. Tässä on eduksi se, jos serkkupoika sattuu olemaan töissä vielä rengasliikkeessä.
---
Lue myös:
Focuksen RaiSuin versio on aikamoinen höyrykone
Koeajo: Ford Focus RS – osa 1, maanteiden kuningas
Koeajo: Ford Focus RS – osa 2, hulvaton auto radalla
---
Ford Focus RS
Moottori 2 261 cm3, 4-syl. bensaturbo
Teho 257 kW (350 hv) / 6 000 r/min
Vääntö 440 Nm (470 Nm yliahtotoiminnolla) / 2 000–4 500 r/min
0-100 km/h 4,7 s
Huippunopeus 266 km/h
EU-kulutus 7,7 l/100 km
CO2-päästöt 175 g/km
Mitat Pituus 4 390 mm, leveys 1 823 mm, korkeus 1 472 mm, akseliväli 2 647 mm
Omamassa 1 599 kg
Tavaratila 260–1 045 l
---