Mitä tehdä, kun mikään ei tunnu enää miltään? Silloin kannattaa tehdä jotain niin rajua, että taatusti tuntuu. Kysymys vain kuuluu, onko se sen arvoista?
Tykkäsimme
- voima puhuu ja asfaltti on rullalla
- 0-200 km/h 8,3 sekunnissa
- upeista pakoäänistä
- härskistä ulkonäöstä
Emme tykänneet
- ahtimen vihellys sotkee tuttua äänimaailmaa
- tuningin olisi voinut ulottaa muuallekin kuin pelkästään moottorin, pakosarjaan ja vanteisiin
Vedän pari kertaa ratin kehällä olevaa vaihdevipua, ja kaksoiskytkinvaihteisto vaihtaa nopeasti pienempää silmään. Sanon ave maria ja terve – ja survaisen kaasun pohjaan. Puristan tahattomasti rattia hieman tiukempaan kuin olisi tarve. Edessä on kuitenkin suora ja kuiva tie.
Lambon V10 ärähtää. Renkaat sutaisevat hieman kylmällä asfaltilla, ja sitten selkä painuu kuppi-istuinta vasten kuin joku olisi potkaissut minua rintaan. Tai vatsaan, sillä siellä muljahtaa jokin. Ei olisi pitänyt juoda tuplaespressoa tyhjään vatsaan…
Kun yhä useampi autonvalmistaja on käynyt lisäämään ahtimia autojensa moottoreihin, Lamborghini on pysytellyt uskollisena vapaasti hengittävien moottorien koulukunnan kannattajana. Sonni on sonni vain silloin, kun se on vapaa. Tämä on jättänyt mukavasti tilaa erilaisille pajoille tehdä omia virityksiään.
O.CT on pieni sveitsiläinen virityspaja aivan Itävallan rajan tuntumassa Widnaussa. He ovat ottaneet Huracanin käsittelyyn, ja mekaanisella Eatonin valmistamalla TVS2300-ahtimella Lambon 5,2-litraisen V10-moottorin teho on noussut 610 hevosesta 805:een. Vielä vakuuttavampi on maksimiväännön lisäys. Ennen sitä oli 560 Nm, nyt 810 Nm. Lisäykset ovat niin komeita, että Huracanista tulee supersonni. Jopa Aventador on tämän auton rinnalla paperia – siis ainakin paperilla.
Ja kyllähän remmiahdettu Huracan lähtee. Ja pitääkin lähteä näillä reserveillä. Kylmähkö asfaltti ei ole paras paikka ottaa kaikkea irti tehokkaasta autosta, mutta Huracan tekee parhaansa välittääksen kaiken moottorilta tulevan voiman tien pintaan. Neliveto tietysti auttaa. Liikkeelle lähdöt ovat silti hieman turhauttavia. Ongelma on se, että olen muun liikenteen seassa – vaikkakin rauhallisella paikalla.
Ja vaikka Sveitsissä rakastetaan tehokkaita autoja, vaatimaton suomalainen ei kehtaa ulvottaa konetta turhan pitkään. Niinpä on helpompi vain tyytyä lähtemään liikkeelle rauhallisesti, ja kun tie edessä on vapaa, tehdä nopeita pyrähdyksiä laillisen nopeusrajoituksen tuntumaan – ja noh… ehkä vähän sen ylikin… Ihanteellisissa olosuhteissa O.CT ilmoittaa kiihtyvyyden satasen vauhtiin kestävän 2,5 sekuntia. Se on 0,7 sekuntia nopeammin kuin tehdasversiossa. Se on näissä karkeloissa ikuisuus. Lukemassa 200 km/h ollaan 8,3 sekunnissa. Huippunopeus pysyy edelleen rajattuna lukemaan 325 km/h. Hullua.
Moottoriin lisätyn ahtimen lisäksi O.CT on rukannut myös moottorin imu- ja pakopuolta sekä uusinut venttiilit. Miksei? Sveitsiläiset tunnetaan täsmällisestä insinööritaidostaan. Ja onhan paketti melkoinen. Paketin jäähdys hoidetaan sekä ilmalla että vedellä. Hightech ulottuu myös auton alle, sillä remmiahdinta varten vaihdettu pakosarja on valmistettu titaanista. Se on myös 20 kiloa kevyempi kuin vakioputkisto. Pakosarjan valmistamisessa on saatuja apuja mm. Moto GP -pyöriin putkia tekevältä slovenialaisfirmalta Akrapovic.
Myös taotut aluvanteet ovat O.CT-tuningin omaa tuotantoa, mutta muuten auto on sellainen kuin millaisena se on lähtenyt ulos Lambon tehtaalta. Huracan on rakennettu kestämään melkoisesti enemmän tehoa kuin mitä tehdas ottaa siitä irti, joten O.CT ei ole koskenut sen paremmin auton alakertaan kuin ohjaukseenkaan.
Ja lyhyen koeajon perusteella muutoksiin ei ole mitään tarvetta. Lambot ovat aina olleet raakoja laitteita ja säilyneet sellaisena, kun Ferrarit ovat muuttuneet perusominaisuuksiltaan yhä vain sivistyneemmäksi. Se on tehnyt Lambosta osittain jopa jääräpäisen dinosauruksen, joka ei suostu sopeutumaan aivan kaikkeen.
Toki Huracaninkin luonteeseen voi vaikuttaa. Ratista löytyy tuttuun tapaan kolme ajotilaa: tavallinen (strada), urheilullinen (sport) ja rata-asetus (corsa). Niinpä O.CT Huracanin käytösä voi parhaiten kuvailla kolmella adjektiivilla: hullu, hullumpi, täyskahjo. Corsaa ei voi suositella aivan kaikkiin ajotilanteisiin...
Ohjaamossa O.CT ei ole koskenut mihinkään, joka on jollain tapaa sääli. Toki Huracanin peruspenkki on ihan mukava ja urheilullinen, mutta pieni auton erikoisuutta korostava lisä ei olisi tehnyt pahaa. Ai mitä lysti maksaa. Jos sinun täytyy kysyä… Näissä kekkereissä sillä ei ole oikeastaan väliä, sillä maksukykyiset asiakkaat ovat tunnetusti valmiita avaamaan kukkaroitaan erikoisuuksien edessä. Ja siksi olisin kaivannut autoon vielä jotain enemmän. Nyt se on lopulta kuitenkin liian lähellä tavallista Huracania. Eihän tällaista autoa osteta sen takia, että halutaan olla vaatimattomia...
Ja jos autollista ei löydy Lamboa, kuten harvalta suomalaiselta löytyy, hätätilassa voi kääntyä myös Audin puoleen. Koska Audi R8 käyttää samaa V10-moottoria kuin Huracan, halutessaan saman remmiahtimen saa viheltämään myös Audi-kuskin korvaan.
Lamborghini Huracan O.CT
Moottori 5 204 cm3, remmiahdettu V10
Teho 592 kW (805 hv)
Vääntö 810 Nm
0-100 km/h 2,5 s
Huippunopeus 325 km/h (rajoitettu)
EU-kulutus ei ilmoitettu
CO2-päästöt ei ilmoitettu
Mitat Pituus 4 459 mm, leveys 1 924 mm, korkeus 1 165 mm, akseliväli 2 620 mm
Tyhjäpaino kuivana 1 402 kg
Tavaratila ketä kiinnostaa?
Kuvat: Vesa Eskola