Vesijetit ovat viime vuosina lisääntyneet Suomen vesistöillä tasaiseen tahtiin. Yhtenä merkittävänä syynä on ollut moottoritekniikan kehittyminen ja hiljaisten nelitahtikoneiden hyödyntäminen myös seisottavien jettien voimanlähteenä.
Tykkäsimme
- Herkästä ajettavuudesta
- Suorituskyvystä
Emme tykänneet
- Säilytystilan puutteesta
Hinta alkaen 10 990 €
Vesijetit ovat eläneet viime vuosina muutosten aikaa. Vielä 2000-luvun alussa monien muiden keveyteen pyrkivien moottoriurheiluun suunniteltujen ajoneuvojen tapaan jetit olivat varustettu yksinkertaisilla kaksitahtitekniikkaan perustuvilla moottoreilla. Näiden ongelmana siviilikäytössä on kuitenkin korkea melutaso, korkea kulutus ja päästöt, sekä suhteellisen suuri huollontarve. Viimeinen niitti kaksitahtisille moottoreille tuli päästörajoitteiden muodossa, jotka ovat noin 10 vuoden ajan estäneet kaksitahtisten moottorien rekisteröimisen yleiseen käyttöön. Tämän jälkeen äänekkäät moottorit ovat pysyneet kilpailukäytössä.
Seisottava jetti on siron näköinen "parkissa".
Istuttavissa vesijeteissä puolestaan on jo pidempään käytetty huomattavasti hiljaisempia ja taloudellisempia nelitahtitekniikkaa käyttäviä moottoreita. Istuttavat ovat samalla huomattavasti painavampia, joten moottorin suurempi massa ei ole ollut niin kriittisessa asemassa kuin seisottavissa. Kawasaki lähtee kuitenkin murtamaan perinteitä uudella SX-R-mallilla. Kyseisen mallin konehuoneesta löytyy 1 498-kuutioinen nelitahtimoottori, joka tuottaa 152 hevosvoimaa. Kun omamassaa laitteella on noin 250 kiloa, voi suorituskyvyn arvella jo lukujen perusteella olevan kohdallaan.
Juuri suorituskyvyn perässä olevat harrastajat ja ammattilaiset ovat olleet kriittisiä nelitahtimoottoreita kohtaan. Kawasaki on kuitenkin lunastanut paikkansa kilpa-areenoilta, ja vääntävä nelitahtimoottori on osoittautunut erittäin kilpailukykyiseksi voimanlähteeksi. Kaupasta haettuna Kawasaki SX-R onkin käytännössä valmis myös kilpailutoimintaan, joten kyseessä on oikeasti suorituskykyinen jetti.
Todellista urheilua
Ja sitten siihen itse ajamiseen. Jos aiempi kokemus vesijeteistä perustuu istuttaviin malleihin, ei se juurikaan helpota ajamista tällä. Ensimmäinen haaste on liikkeellelähtö. Seisottava jetti ei nimittäin pysy pystyssä paikallaan ollessaan, vaan vaatii vähintään rauhallista etenemistä. Tämän seurauksena kyytiin pitää nousta saman aikaisesti, kun jetillä lähtee liikkeelle. Rannasta lähtö on vielä suhteellisen helppoa, mutta etenkin kaatumisen jälkeen vedestä nouseminen vaatii käsivoimia ja oikeanlaista tekniikkaa. Tärkeintä on muistaa antaa tasaisesti kaasua, jolloin jetti pysyy parhaiten suorassa eteenpäin työntävän voiman ansiosta.
Eteenpäin työntävä voima tuotetaan koteloidulla vesipropulsiolla, mikä mahdollistaa matalassakin vesistössä ajamisen.
Lähdön jälkeen ajaminen vaatii hyvää koordinaatiota ohjauksen, kallistamisen ja etusormella käytettävän kaasun kesken. Kaasunvivun liikerata on varsin lyhyt ja sen tarkka annostelu vaatii alkuun totuttelua. Reagointi kaasun liikkeisiin on hyvin välitön ja kiihtyvyys voikin yllättää varomattoman kuljettajan. Kawasaki SX-R:n kiihtyvyys on huimaa ja noin satasen huippunopeus saavutetaan paikalta lähdettäessä arviolta reilussa kolmessa sekunnissa.
Rajua kiihtyvyyttä olennaisempaa seisottavan jetin ajettavuudessa on sen käsiteltävyys. Ammattilaisen käsissä menopeli tekee 180-asteen käännöksen poijun ympäri veitsenterävästi, ja ajaminen näyttää suorastaan helpolta. Meno on hieman vaatimattomampaa ensikertalaisen toimesta. Kaikki keskittyminen menee kallistamisen ja ohjauksen synkronoimiseen. Ohjaustangolla käännetään jetin takaosasta tulevaa vesisuihkua, mutta käännöksessä kuljettaja jatkaa helposti matkaa suoraa, mikäli jettiä ei kallista samanaikaisesti sisäkaarteeseen. Liiallinen kallistaminen ja kaasun löysääminen puolestaan aiheuttaa kaatumisen sisäkaarteeseen. Muutaman pulahduksen jälkeen perusperiaate alkaa löytyä sekä liikkeellelähtöön että pystyssä pysymiseen, ja homma alkaa maistua.
Takaosassa on tila kuljettaja ja ohjaustanko nostetaan lähdettäessä liikkeelle.
Lajin fyysisyys tulee myös nopeasti esille. Etenkin alkuun turha jännittäminen ja ohjaustangon puristaminen väsyttää kropan nopeasti, mutta määrätietoinen ohjastaminen vaatii hyvän koordinaation lisäksi myös tekniikkaa ja voimaa. Ero istuttaviin jetteihin on kuin yöllä ja päivällä; istuttavat ovat leppoisia kruisereita, kun taas seisottavan ajaminen käy kunnon urheilusta.
Varusteet kuntoon
Vesijetti tarjoaa ymmärrettävästi hyvin erilaisen liikkumiskokemuksen veneisiin verrattuna. Samalla se on myös herkempi kunnolliselle varustukselle. Hyvänä vertailukohtana voisi pitää moottoripyöräilyä, jonka ajokauteen varusteet vaikuttavat todella merkittävästi.
Mikko Wikman näytti, miten Kawasaki SX-R taittuu ammattilaisen käsissä.
Esimerkiksi jutun kuvauspäivän aurinkoisesta kelistä huolimatta kylmä tuuli ja noin kymmenen asteinen merivesi olisivat lopettaneet harjoittelun huomattavasti aikaisemmin ilman kunnollista kuivapukua. Turvavarusteista kypärä saattaa tuntua alkuun hieman erikoiselta, mutta etenkin aallokkoisessa ympäristössä se voi pelastaa vakavaltakin vammalta, sillä jalan tai käden lipsahtamisen myötä pää saattaa helposti osua ohjaustankoon.
Seisottavan jetin ajokokemus on tiivistetysti mieleenpainuva. Helpolta näyttävä toiminta tarjoaa paljon haasteita, mutta lajin mielekkyyttä nostaa suhteellisen nopea pääseminen alkuun. Hauskan ja vauhdikkaan ajokokemuksen lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden kuntoa vaativaan moottoriurheiluun. Ja kuten moottoriurheiluun kuuluu, myös jetillä ajettaessa kyse on kuljettajan ja mekaanisen laitteen yhteistoiminnasta ilman turhia lisätekijöitä.
Tästä löydät Mikko Wikmanin taidonnäytteen vesijetin käsittelystä.
Kawasaki SX-R
Polttomoottori 1 498 cm3, R4
Teho 112 kW (152 hv) / 7 500 r/min
Vääntö 144 Nm / 7 250 r/min
Vetotapa Vesisuihkupropulsio
0-100 km/h n. 3 s
Huippunopeus n. 100 km/h
Polttoainesäiliö 23 l
Omamassa 250 kg
Galleria
Kuvat: Mikko Autio