Uuden kyselyn perusteella joka viides peruskoulun ja liki yhtä moni lukion opettaja kokee työssäjaksamisensa nyt heikoksi.
OAJ:n poikkeusoloja selvittäneessä opettajakyselyssä 75 prosenttia peruskoulun ja lukion opettajista kertoo työajan lisääntyneen paljon. Moni opettaja kokee vointinsa huonoksi. Myös osalla oppilaista on suuria vaikeuksia.
MTV Uutiset vieraili Hanna Tukiaisen etätyöpäivän aamussa. Hän työskentelee Espoon Ymmerstan koulussa, mutta nyt siis kotoa käsin. OAJ:n opettajakyselyssä kolme neljästä peruskoulun ja lukion opettajasta kertoo työajan lisääntyneen paljon.
– Ekat viikot olivat hurjia. Tosi pitkiä päiviä. Mutta sen jälkeen on asettunut aika hyvin uomiinsa, että kyllä tästä nyt päivä kerrallaan selvitään, sanoo viidesluokkalaisia opettava Tukiainen.
Osa tekee kohtuuttoman pitkiä päiviä
Kyselystä välittyy huoli ammattilaisten jaksamisesta.
– Tehdään todella pitkää päivää. Osa aloittaa ennen kahdeksaa ja työskentelee jopa iltayhteentoista. Ihan kohtuuttomia päiviä. Ja jopa 20 prosenttia tämän kyselyn mukaan opettajista sanoo, että tällä hetkellä työssäjaksamisen tilanne on heikko.
"Opettajien työmäärä kasvoi kestämättömäksi"
Kyselyn mukaan työssäjaksamisen kokee hyväksi vain vajaa puolet opettajista.
– Avovastausten valossa opettajien työkuormitusta ovat kasvattaneet lisääntynyt suunnittelu, uusien välineiden käytön nopea opetteleminen, yksittäisille oppijoille annettavan kirjallisen palautteen määrän kasvu sekä valtava viestinnän määrä niin oppijoiden kuin vanhempienkin kanssa.
– Opetuksen poikkeusjärjestelyt luotiin nopeasti, mutta samalla opettajien työmäärä kasvoi kestämättömäksi. Myös poikkeusoloissa opettajan on voitava tehdä työnsä työajan puitteissa. Tämä voi tarkoittaa, että opettaja antaa vähemmän henkilökohtaista palautetta tai että hän on tavoitettavissa rajatummin. Opettaja voi vaikuttaa asiaan osittain omilla valinnoillaan, mutta myös työnantajilla on vastuu huolehtia opettajien jaksamisesta kaikissa oloissa, OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo korostaa.
Opettajien ja oppilaiden digiloikka
Kuitenkin peräti 70 prosenttia opettajista sanoo poikkeusjärjestelyjen toimivan hyvin.
– 40 prosenttia opettajista kertoo joutuneensa ottamaan uudet välineet ja uudet systeemin ja erittäin suuri osa kokee onnistuneensa siinä hyvin, Luukkainen toteaa.
– Siltä osin voidaan puhua digiloikasta, Salo arvioi.
"Osalla oppijoista on suuria vaikeuksia"
Opettajat arvioivat, että poikkeusoloilla on kielteinen vaikutus etenkin yksittäisten oppijoiden oppimiseen. Lähiopetuksen merkitys korostuu, koska perheiden tilanteissa ja oppijoiden itseohjautuvuudessa on suuria eroja.
– Osalla oppijoista on suuria vaikeuksia. Jos he eivät saa lisätukea, vaikeudet tulevat vastaan myöhemmissä opinnoissa. Pahimmillaan ne lisäävät syrjäytymisriskiä. Ammatillisessa koulutuksessa jää paljon ammatillisia valmiuksia kokonaan oppimatta, Luukkainen huomauttaa.
– Ammatillisen koulutuksen opettajista joka kymmenes opettaja on sitä mieltä, että suuri osa opiskelijoista jää vaille niitä taitoja, joita heillä pitäisi olla, kun he siirtyvät työelämään. Se on kyllä iso määrä ja se tulee heijastumaan työelämään jatkossa, sanoo puheenjohtaja.
Huolta niistä, jotka eivät saa tukea tai joita ei tavoiteta
Osa oppilaista on myös vaikeasti tavoitettavissa. Seitsemän kymmenestä opettajasta kertoo, että heillä on yksittäisiä oppilaita, joita ei pystytä tavoittamaan tai tavoitetaan vain epäsäännöllisesti. Vain joka viides peruskoulun opettaja kertoo, että erityisopetusta on saatavilla riittävästi.
– Tottakai on ihan valtavat erot tällä hetkellä. Huoli meillä on niistä, jotka eivät saa tukea tai joita me emme tavoita helposti, sanoo Tukiainen.
– Etäopetus on haastavaa niille, joilla on muutenkin oppimisen kanssa ongelmia. Heillä on tietenkin vielä enemmän ongelmia. Meillä on onneksi opiskelijahuolto ottanut heistä koppia, sanoo Stadin AO:ssa pelien suunnittelua ja animointia opettava Heikka Valja.
OAJ: Koulut syytä avata vasta syksyllä
Kysymys tavoittamattomista tai heikosti tavoitettavista oppijoista liittyy myös päivänpolttavaan kysymykseen koulujen sulkujen avaamisesta.
– Valtaosa oppijoista tavoitetaan hyvin. Vaikeudet koskevat yksittäisiä oppijoita. Koulujen avaamista on arvioitava kokonaisuuden kannalta. Heikosti tavoitettavia oppijoita on järkevää tavoitella täsmätoimin. On pikaisesti pohdittava, miten juuri heitä voidaan tukea tehokkaammin. Nyt ei kannata tehdä ratkaisuja, jotka eivät välttämättä edes osu kohteeseensa, mutta lisäävät suuren joukon sairastumisriskiä. Tähän antaa jo poikkeusasetus mahdollisuuden, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistuttaa.
– Normaalioloissakin lähiopetuksessa on oppijoita, joita ei tavoiteta säännöllisesti. On lintsausta tai koteihin tehtäviin yhteydenottoihin ei reagoida. Tämä valitettava tilanne ei ole poikkeusolojen luoma, Luukkainen toteaa.
Välinepuutteet haittaavat tuntuvasti opetusta
Opettajat työskentelevät pääosin työnantajan tarjoamalla tietokoneella. Työpuhelimia on kattavasti kuitenkin vain ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajilla. Perusopetuksessa työnantajan puhelin on käytössä vain alle puolella vastaajista.
Oman osaamisensa poikkeustilanteeseen opettajat arvioivat pääosin riittäväksi. Etäopetuksessa käytettävät laitteet ja ohjelmat olivat tuttuja pääosalle opettajista.
Lähes kaikki lukioiden, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajat pystyvät olemaan käytössä olevilla välineillä reaaliaikaisesti yhteydessä suurimpaan osaan oppijoistaan. Sen sijaan perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa välinepuutteet haittaavat tuntuvasti opetusta.
– Laadukasta etäopetusta ei synny ilman välineitä, joita reaaliaikainen opetus edellyttää. Jos välineitä ei ole, oppiminen typistyy itsenäiseksi opiskeluksi, Salo huomauttaa.
Etäopetuksen vaikutus voi olla myös positiivinen
Poikkeusjärjestelyillä on opettajien mielestä myös myönteisiä vaikutuksia. Kolme neljäsosaa opettajista uskoo, että vaikutus voi olla positiivinen yksittäiselle oppijalle. Joka kuudes opettaja katsoo, että vaikutus on myönteinen jopa suurelle osalle oppijoista.
Kyselyn avovastausten perusteella positiivisia kokemuksia on ollut esimerkiksi oppijoilla, joilla on ollut keskittymisvaikeuksia, aistiyliherkkyyttä tai kouluahdistusta.
Myös aiemmin koulukiusaamista kokeneet ovat kertoneet positiivisista vaikutuksista. Tosin myös uudenlaista verkkokiusaamista on ilmennyt.
Syyslukukausi odottaa opetuksen tukipakettia
Luukkaisen mukaan syksylle tarvitaan mittava tukipaketti – pienempiä opetusryhmiä, erityisopetusta ja tukiopetusta.
– Opetukseen ja oppimisen tukeen tarvitaan poikkeusajan jälkeen merkittäviä lisäresursseja. Jo ennen koronaa tuen riittämättömyys oli koulujen ja oppilaitosten isoimpia ongelmia. Tarvitaan pienempiä opetusryhmiä sekä riittävästi erityisopetusta ja tukiopetusta. Tuntikehyksiä on kasvatettava, jotta voidaan muodostaa jakoryhmiä, puheenjohtaja arvioi.
"Opettajat ovat venyneet uskomattomaan suoritukseen"
Kyselyyn vastasi yli 5 500 opettajaa, rehtoria ja esimiestä peruskoulusta yliopistoon.
– Opettajat ovat venyneet uskomattomaan suoritukseen ja opetus toimii etänä olosuhteisiin nähden hyvin. Loppukevät voidaan edetä näin. Poikkeusoloista syntyy ilman muuta oppimisen vajetta, jotka on korjattava viipymättä seuraavan lukuvuoden alkaessa, Luukkainen tähdentää.