Opettajat odottavat huolestuneina koulujen alkua. Monet kunnat aikovat lomauttaa opettajia samaan aikaan, kun koulussa pitää opetuksen lisäksi kiinnittää entistä enemmän huomiota myös käytännön järjestelyihin. Opettajia huolettaa myös jaksaminen ja se, miten hyvin kouluihin saadaan sijaisia, vieläpä kun opettajien sairauspoissaolojen kynnys on madaltunut koronan leviämisen ehkäisemiseksi.
Opetusministeriö on jakanut kesällä kunnille avustuksia, joiden avulla koronakevään etäopetuksen aikana syntynyttä oppimisvajetta voitaisiin paikata. Samalla iso määrä kuntia on ilmoittanut lomauttavansa opettajia.
– Näyttää aika hurjalta, että puolet kunnista aikoo lomauttaa opettajia samalla kun monet oppilaat ovat pudonneet kyydistä. Kuntatalouden romahdus tulee olemaan iso kysymys, opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka tuskailee MTV Uutisille.
Huoli opettajien jaksamisesta
Lomautusuhan ja koulutyön erilaisten ohjeistusten lisääntyessä on kasvanut huoli myös opettajien jaksamisesta.
Koronan torjunnassa on tärkeää, että mahdollinen tauti ei pääse leviämään. Tämä tulee vääjäämättä johtamaan siihen, että opettajia jää kouluvuoden alettua kotiin aiempaa vähäisempien oireiden takia. OAJ:n Misukan mukaan ohjeistus on selvä.
– Ilman muuta pitää toimia niin, että pieniäkin oireita kokevat jäävät kotiin. On myös selvää, että tällaisissa tapauksissa voi olla vaikeaa saada sijaista. Tavallisesti flunssakausi alkaa kaksi viikkoa koulujen alkamisesta.
Lue myös: Kommentti: Kun pikkulapsi niiskaisee päiväkodissa, alkaa mieletön rumba, vaikka lapsi ei sairas olisikaan
Opettajien kuormituksen pelätään lisääntyvän
Kun keväällä siiryttiin pikavauhtia etäopetukseen, näyttää myös elokuun puolivälissä alkava lukukausi haastavalta. OAJ:n mukaan opetushallituksen vaatimukset edellyttävät syksylläkin opettajilta äärimmäistä venymistä.
– Opetushallituksen ohjeiden mukaan opettajan tulee pystyä antamaan samanaikaisesti sekä etä- että läsnäopetusta, mikä ei tietenkään ole mahdollista, kertoo OAJ:n perusopetuksen erityisasiantuntija Pauliina Viitamies.
– Opettajat kokivat tämän jo kevään aikana erittäin kuormittavaksi, hän jatkaa.
Kun koulut avasivat keväällä ovensa kahdeksi viimeiseksi kouluviikoksi, opettajien tauotkin saattoivat OAJ:n mukaan kulua esimerkiksi oppilaiden valvomiseen tai lounaiden annosteluun.
– Ruokailuun liittyvät ratkaisut täytyy löytää. Opettajat eivät voi jatkossa käyttää omaa taukoaan muiden lounaiden annosteluun. Opettajat tarvitsevat myös omat taukonsa.
Lue myös: Ovatko viimeiset kaksi kouluviikkoa pelkkää käsienpesua? Lähiopetuksen jatkuminen hirvittää 1. luokan opettajaa: "Tämä on ihmiskoe"
"Ohjeistukset täysin teoreettiset"
Opettajien työvälineissä havaittiin Viitamiehen mukaan selkeitä puutteita kevään aikana.
– Suurimmalla osalla opettajista ei ole työpuhelimia tai vaatimusten tasoisia tietokoneita. Jos uusi poikkeustilanne tulee, täytyy heille myös tarjota hyvät työvälineet ja yhteydet.
Kolmas huolenaihe Viitamiehen mukaan on se, ettei opettajilla ole tavallisen opetuksen ohessa riittäviä resursseja oppimisvaikeuksia kokevien oppilaiden tukemiselle.
– Ohjeistuksissa sanotaan hyvin selkeästi, että näitä oppilaita tulee tukea, mutta ratkaisujen löytäminen jätetään täysin kuntien ja koulujen rehtorien vastuulle. Ilman resursseja tämäkään ei kuitenkaan tule onnistumaan.
– Opetushallituksen ohjeistukset ovat täysin teoreettisia, eikä niissä ole ajateltu riittävästi käytännön asioita. Ohjeistusten mukaan oppilaat pitäisi jakaa pienempiin ryhmiin, mutta useissa kouluissa ryhmät ovat hyvin suuret ja tilat rajalliset.