Unkarilaiset tutkijat todistivat, että koira ei vain rakasta ihmistään – lemmikki on kiintynyt hoitajaansa samalla tavalla kuin lapsi äitiinsä.
Tutkimuksen mukaan koirilla, aivan kuten vauvoilla, kiintymys on yhteydessä aivojen palkitsemisjärjestelmään, joka reagoi hoivaajan puheeseen.
Omistaja on koiralle turvasatama, johon luottaa uusissa ja vaarallisissa tilanteissa. Aivan kuten lapsi, koirakin hakeutuu huoltajansa helmoihin epävarmuuden iskiessä.
Löydökset paljastavat, että koiran ja omistajan välinen suhde muistuttaa vauvan ja äidin välistä suhdetta enemmän kuin on kuviteltu. Tiedotteessaan tutkijat toteavat tulosten olevan jännittäviä, sillä se auttavat ymmärtämään, miten eri eläinlajien välinen side muistuttaa äidin ja lapsen välistä kiintymystä.
Lue myös: Yhä harvempi haluaa lyttykuonoisen koiran, mutta suosikkirodutkin sairastavat – jos haluat terveen lemmikin, muista yksi sääntö
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimus ilmestyi NeuroImage-tiedelehdessä. Tutkimusta varten tieteilijät yhdistivät tietoja lemmikkikoirien käytöksestä sekä aivokuvauksen tuloksista.
Koirien kiintymystä tarkasteltiin niin sanotulla vierastilannemenetelmällä, jota käytetään lapsen ja huoltajan välisen kiintymyssuhteen tutkimiseen. Tutkimustilanteesta julkaisu video näyttää, miten pelottavan esineen näkeminen saa sekä lapsen että koiran hakeutumaan huoltajansa selän taa ja hakemaan tältä turvaa.
Aivokuvauksen aikana koirat kuuntelivat kehuvaa ja neutraalia, merkityksetöntä puhetta sekä omistajaltaan että tutulta henkilöltä. Koirat tunnistivat ihmisensä puheen ja saivat siitä mielihyvää, vaikkei niitä kehuttukaan. Mitä kiintyneempi omistajaansa koira oli, sitä voimakkaammin palkitsemisjärjestelmä reagoi omistajan ääneen.
Koiraa kannattaa siis lapsen tavoin rauhoitella puhumalla, summaa tutkimuksesta uutisoiva IFL Science.
Lue myös: Yritätkö juksata koiraasi? Tutkimus paljasti hämmästyttävän piirteen eläimestä
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
2:44
Katso videolta, millainen tarkastus koiralle kannattaisi aina tehdä voimia vieneen lenkin päätteeksi.
Lähteet: Eurek Alert Science News Releases, IFL Science, NeuroImage, FamilyDogProject/YouTube