Yritätkö juksata koiraasi? Tutkimus paljasti hämmästyttävän piirteen eläimestä

Vuoden eläinlääkärit vastaavat: Näkevätkö koirat unia? 0:44
Näkevätkö koirat unia?

Koirat näyttäisivät tajuavan pikkulapsia paremmin sen, että joku valehtelee. Tutkijatkin hämmästyivät tuloksesta. Aiheesta kertoo New Scientist.

Koirilla näyttäisi olevan taipumus sivuuttaa ehdotukset ihmisiltä, jotka valehtelevat. Tämä voisi viitata siihen, että ne saattavat tunnistaa, kun ihminen toimii petollisesti, pohditaan heinäkuussa Proceedings of the Royal Society B -tiedelehdessä julkaistussa itävaltalaistutkimuksessa.

Koiria yritettiin höynäyttää

Tutkijat opettivat 260 eri koirarotua edustavaa puhdasrotuista koiraa löytämään piilotetun ruoan jommastakummasta kahdesta peitetystä kulhosta. Koirat opettelivat seuraamaan heille entuudestaan tuntemattomien henkilöiden ehdotuksia. 

Nämä tuntemattomat henkilöt olivat niin sanottuja "tiedottajia". He koskettivat ruoalla täytettyä kulhoa koiraa katsoen ja sanoivat: "katso, tämä on tosi hyvää". Koirat näyttivät luottavan uuteen henkilöön, kun ne seurasivat signaaleja.

Kun luottamus oli rakentunut, koirat laitettiin katsomaan toista henkilöä, joka siirsi ruoan ensimmäisestä kulhosta toiseen. Tiedottajat olivat joko huoneessa katsomassa vaihtoa tai menivät hetkeksi pois, jolloin he oletettavasti eivät tienneet vaihdosta. Sekä paikalla olleet että pois hetkeksi lähteneet suosittelivat koirille ensimmäistä kulhoa, joka oli nyt tyhjä.

Eivät luottaneet vaihdon nähneeseen henkilöön

Puolet koirista näytti seuraavan tiedottajan harhaanjohtavaa neuvoa siinä tapauksessa, että tiedottaja ei ollut nähnyt ruoan vaihtoa.

Kaksi kolmesta koirasta sivuutti sen tiedottajan, joka oli nähnyt ruoan vaihdon ja siltikin suositellut tyhjää kulhoa. Nämä koirat suuntasivat sen sijaan täydelle kipolle.

– Ne eivät luottaneet tuohon tiedottajaan, kertoo tutkimuksen tekoon osallistunut Ludwig Huber Wienin yliopistosta.

Sama testi tehtiin lapsille ja apinoille

Aiemmin sama testi tehtiin alle 5-vuotiailla lapsilla, japaninmakakeilla ja simpansseilla. Nämä kolme ryhmää näyttivät testien perusteella sivuuttavan sen tiedottajan, joka antoi ruoan sijainnista rehellisen, mutta harhaanjohtavan neuvon. Eli jos ihminen ei ollut nähnyt vaihtoa ja antoi tietämättään harhaanjohtavan neuvon, hänet sivuutettiin.

Mikäli tiedottaja oli nähnyt kippovaihdon ja silti tietoisesti harhaanjohtavasti suositellut ensimmäistä eli nyt tyhjää kulhoa, pikkulapset ja apinat seurasivat koiria paljon todennäköisemmin tiedottajan vinkkausta tyhjälle kulholle. Tämä voi johtua siitä, että lapset ja apinat luottivat tiedottajaan enemmän kuin omiin silmiinsä.

Tulos oli yllätys tutkijoille

Tutkimuksia verrattaessa havaittiin, että pikkulapset ja apinat eivät välttämättä samalla tavalla tunnista petkutusta kuin koirat. 

Tutkijoista olikin yllättävää, että koirat eivät lasten ja apinoiden tapaan luottaneet valehdelleisiin ihmisiin samalla tavalla. 

– Ajattelimme koirien käyttäytyvän kuten alle 5-vuotiaat lapset tai apinat, mutta nyt mieleemme heräsi ajatus siitä, että ehkäpä koirat sittenkin ymmärtävät, jos joku on petollinen, kertoo Huber.

– Ehkä ne ajattelevat, että tämä ihminen tietää saman kuin minäkin ja siitä huolimatta antaa minulle väärää informaatiota. On mahdollista, että ne voivat nähdä tuollaisen toiminnan tahallisena harhaanjohtamisena, mikä on valehtelua.

Merkki koirien kyvystä käsitellä sosiaalista tietoa

New Scientist pyysi Moniqa Udellia Oregonin osavaltion yliopistosta kommentoimaan tutkimusta. Hän ei ollut sen teossa mukana.

– Tämä tutkimus on muistutus siitä, että koirat pitävät meitä tarkasti silmällä, huomaavat sosiaalisia signaaleja ja oppivat meistä jatkuvasti asioita myös muodollisen treeniin liittyvän asiayhteyden ulkopuolella, hän toteaa.

Udellin mukaan se tosiasia, että puolet koirista luotti tiedottajaan, joka näytti tehneen rehellisen virheen, voisi kertoa paljon koirien tavasta käsitellä sosiaalista informaatiota.

Hänen mukaansa on sekä genetiikkaan että käyttäytymistieteeseen pohjautuva todistusaineistoa koirien hypersosiaalisuudesta. Se tarkoittaa, että monien koirien on vaikea sivuuttaa sosiaalisia vihjeitä silloinkin, kun toinen ratkaisu voisi olla niille paljon edullisempi.

Lue myös:

    Uusimmat