Hallitusohjelmassa todetaan hallituksen selvittävän, tulisiko nykyinen perintö- ja lahjavero korvata perityn omaisuuden luovutusvoiton verotuksella kuten Ruotsissa.
Kalevi Sorsa -säätiö, SDP:n ajatuspaja, arvioi raportissaan, että hallituksen kaavailema perintö- ja lahjaveron muokkaaminen tarkoittaisi pieniä perintöjä saavien verotuksen kiristymistä.
Hallituksen tavoitteena on nykyisenlaisesta verosta luopuminen ja sen korvaaminen niin kutsutulla Ruotsin mallilla, millä taas tarkoitetaan mallia, jossa perinnön arvonnousuun liittyvä vero maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun omaisuus realisoidaan – esimerkiksi kun peritty asunto tai talo myydään.
Raportin laatijan, säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finérin mukaan perintövero on hyvä vero kahdesta syystä.
– Tutkimusten mukaan se on taloudellisen toiminnan kannalta hyvä vero, kun verrataan muihin veroihin. Toinen syy on, että se on oikeudenmukainen vero, eli se perustuu vähemmän kuin muut verotettavat tulot omiin ansioihin, ja tällaista on hyvä verottaa enemmän.
Finérin mukaan perintöverolla on pystytty hillitsemään varallisuuseroja sen kohdistuessa enemmän maksukykyisempään varakkaaseen väestöön.
Lue lisää: Perintöverosta luopuminen hyödyttäisi kaikkein varakkaimpia, pienten perintöjen verotus kiristyisi
Osittain Kalevi Sorsa -säätiön raportin kanssa eri mieltä olevan Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen on Finérin kanssa asiasta kuitenkin päinvastaista mieltä.
– Tietysti voidaan ajatella, että Suomea kehitetään verottamalla, tai sitten sitä kehitetään kannustamalla – sikäli, me uskomme enemmän kehitykseen, kasvuun ja siihen kannustavuuteen.
Toimittaja Ivan Puopolon kysymykseen siitä, miksi työntekoon kohdistumaton perintövero ei olisi kannustava, Vanhala-Harmanen vastaa:
– Ensinnäkin se kohdistuu hyvin väärällä tavalla – meillähän hyvin usein perintövero joudutaan maksamaan sellaisesta omaisuudesta, joka ei välttämättä ole edes heti realisoitavissa.
Vanhala-Harmanen kuvailee tilannetta, jossa henkilö ei pysty myymään perimäänsä varallisuutta, josta itse perintöveron voisi maksaa. Samaa huolta on esittänyt myös Suomen Pankin prosessipäällikkö Essi Eeroa. Lisäksi Vanhala-Harmanen katsoo, että perintöveroon liittyy paljon ennakoimattomuutta.
Finér myöntää, että perintöverotuksessa on ongelmia – vero saattaa tulla maksuun kerralla tai lyhyen ajan kuluessa – mutta että nykyisellään maksuun liittyviä haasteita pystytään hänen mukaansa ratkomaan maksuaikaa tai korkoja muokkaamalla. Hän myös viittaa kansainvälisiin suosituksiin, joissa perintövero on todettu talouden ja yritystoiminnan kehittymisen kannalta muuta verotusta tehokkaammaksi.
Ruotsin mallista ongelmia?
Millaisia ongelmia tähän niin sanottuun Ruotsin malliin, missä siis vero maksetaan vasta realisoinnin yhteydessä, siirtymisessä olisi? Tuolloin perintöveron maksaminen onnistuisi esimerkiksi asunnon myynnissä kertyvästä myyntivoitosta.
– Käytännössä se johtaisi siihen, että suurimmassa osassa perinnöistä vero kokonaisuudessaan nousisi, Finér katsoo.
Finér muistuttaa, että tällä hetkellä noin 60 prosenttia perinnöistä jää verovapaaksi, koska ne jäävät alle 20 000 euron alarajan. Tällaisissa tilanteissa uudistettu vero nousisi lopulta siinä vaiheessa, kun perijä päättää realisoida varallisuuden, sillä niin sanotussa Ruotsin mallissa vero maksettaisiin korkeammin myyntivoitosta.
Suurimmissa eli yleensä yritys- ja osakeperinnöissä, Finér huomauttaa, vero ei tulisi maksettavaksi pitkään aikaan tai lainkaan, ja näissä tilanteissa perintövero on kaikkein korkein. Hän katsoo, että pienemmissä perinnöissä vero nousisi ja suurimmissa laskisi tai hälvenisi.
– Ihmisten kannattaa olla tarkkana, että kun perintöveron poistoa esitetään, niin saatetaan esittää tällaisia muutoksia, jossa itse vero nousisi.
Vanhala-Harmanen kuitenkin pitäisi muutosta tällaiseen hyvänä, sillä perintöveron maksun siirtäminen varallisuuden realisoinnin ajankohtaan takaisi maksajalle varoja, joista veron voi maksaa.
– Sitten se, nouseeko vai onko vero luovutusvoitosta neutraali, se on poliittinen päätös, eli se, mistä arvosta se myyntivoitto ylipäätään lasketaan.
Raportti: Ruotsin malli kiristäisi pienempien perintöjen verotusta
Uudessa mallissa suuremmista perinnöistä maksettaisiin vähemmän veroa, mikä taas kasvattaisi tästä nauttivan väestönosan varallisuutta. Mitä ongelmia tilanteesta koituisi?
– Kyse on enemmänkin tasapuolisuudesta: meidän pitää yhteiskunnassa kerätä veroja palveluihin. Sitten siitä, mistä niitä kerätään – maksukykyisimmiltä vai muilta. Eihän se varallisuus sen verotuksen kautta mihinkään katoa, vaan verotus on tulonsiirto, se siirtyy muille, Finér kuvailee.
– Toinen kysymys on se, että jos se perintöverotus, verrattuna muihin veroihin, on parempi talouden kehityksen kannalta, voi syntyä epäsuorasti jopa enemmän hyvinvointia yhteiskuntaan.
Lue myös: Evan asiantuntija: Puolet suomalaisista pitää verotusta liian kireänä – veronkiristyksistä ei innostuta
Vanhala-Harmanen huomauttaa, että säätiön raportti itsessään on hyvä asia, sillä menköön mihin suuntaan vain, kaipaisi perintöverotus hänestä remonttia. Esimerkiksi perheyritysten kohdalla malli johtaa usein yrityksen kehittämistä heikentävään ratkaisuun, hän kuvailee.
– Mutta se minkä haluan ottaa esiin, niin raportissa tarkastellaan hyvin pitkälle tilastojen valossa tätä ilmiötä – näyttäytyy se, että on näitä suuria lahjoja ja perintöjä, ja kun analysoidaan, mitä ne ylipäätään on, niin hyvin usein yritysomaisuutta eli listaamattomien yritysten osakkeita. Silloin me puhutaan perheyrityksistä, joissa on esimerkiksi sukupolvenvaihdos käynnissä.
Vanhala-Harmasen mukaan asia on merkittävä, sillä jotta nämä perintöverot saadaan maksettua, yrityksistä pitää nostaa osinkoja, jotta ne pystytään maksamaan.
– Se taas tarkoittaa tietysti sitä, että jos ne maksetaan perintöveron maksamista varten, sitä ei mietitä siitä näkökulmasta, mikä olisi järkevää yrityksen liiketoiminnan kehittämisen kannalta.
Jopa 70 prosenttia suomalaisista työllistyy perheyrityksissä, Vanhala-Harmanen korostaa. Hänestä perintövero haittaa liiketoimintaa.
Finér ei ole täysin Vanhala-Harmasen kanssa samoilla linjoilla.
– Kun pitää liiketoiminnassa löytää rahoja sen veron maksuun, niin se jopa kannustaa siihen, että toiminta tehostuu. On tehty tutkimuksiakin siitä, että tämä saattaa parantaa yrityksen toimintaa.
Vanhala-Harmanen katsoo, että Suomi on omalla toiminnallaan heikentämässä kilpailukykyään.
Suurin osa kannattaa verosta luopumista
Noin 75 prosenttia suomalaisista kannattaa perintöveron poistamista. Voiko se, että tätä tahtoa ei kuunnella ja hallituksen kaavailemaa uudista toteuteta, uhata demokratian toteutumista?
– Hyvä kysymys, Vanhala-Harmanen toteaa.
Finérin mukaan perintöveron kannatus kyselyissä nousee selkeästi, kun verotus on sellaista, että se kohdistuu enemmän kaikkein varakkaimpiin, vaikkapa miljoonaperintöihin. Hän myös huomauttaa, että iso osa kansasta tuntee melko huonosti perintöverotuksen periaatteita ja rajoja.
– Yksi raportin havainnoista on se, että perintöveroa olisi hyvä kehittää progressiivisempaan suuntaan.
Katso koko keskustelu alla olevalta videolta!
10:44
Perintöveroon kaavaillaan merkittävää muutosta – mitä siitä seuraisi?