Ensi syksynä alkavaa lukiokokeilua on kritisoitu kovin sanoin. Viisikymmentä lukiota valitaan mukaan kaksivuotiseen lukiokokeiluun, jossa oppilas pääsee entistä enemmän valitsemaan opiskeltavia oppiaineita.
Kokeilu alkaa jo ensi elokuussa. Laajemman valinnaisuuden lukiokokeilun hakemukset on jätettävä jo ensi viikolla.
– Aikataulu on aivan käsittämätön, kun hakuaika ei ole edes vielä päättynyt. Ihmettelen niitä lukioita jotka pääsevät mukaan tällä aikataululla, sanoo Yhteislyseon rehtori Raimo Lammi Kokkolasta.
– Me emme lähteneet edes hakemaan, koska tämä kokeilu ei tue lukion yleissivistävää tehtävää, päinvastoin, kommentoi Kalajoen lukion rehtori Riku Saksholm.
Reaaliaineet epätasa-arvoisia
Kokeilu antaa oppilaille mahdollisuuden jättää pois suuren osa reaaliaineista, kuten historian, yhteiskuntaopin, fysiikan tai maantiedon. Mallin uskotaan romuttavan lukioiden yleissivistävän tehtävän.
– Yleissivistys ja osa reaaliaineista katoaa, siinä on sen vaara, sanoo Lammi.
Hän on huolissaan esimerkiksi historia, yhteiskuntaopin, filosofian, psykologian, maantiedon tai biologian opetuksesta.
– Erityisesti oppiaineiden kuten historian ja yhteiskuntaopin – jotka kasvattavat kansalaisuuteen, eurooppalaisuuteen ja maailmankansalaisuuteen – jättäminen pois lukiosta on ennennäkemätöntä!
Lukiokokeilu ei ole vielä alkanut, joten varmaa ei ole mitkä aineet kärsisivät oppilaskadosta. Arvailuja kuitenkin on.
Riku Saksholm pelkää, että osa reaaliaineista katoaa, jos kokeilun tiellä jatketaan.
– Jos opiskelijat esimerkiksi päättäisivät, että he eivät opiskele fysiikkaa, niin se käytännössä vaikuttaisi sen oppiaineen opetuksen katoamiseen kokonaan, arvioi Kalajoen Saksholm.
Jos opiskelijoita olisi vain vähän, voisi opettajan virka kadota pienemmältä paikkakunnalta, kun tunteja ei olisi tarpeeksi.
– Emme haluaisi menettää päteviä opettajia, sanoo Saksholm.
Reaaliaineista vain uskonnon ja terveystiedon opetus on turvattu lailla.
– Minusta sekin on väärin, ihmettelee Lammi.
Pienet lukiot yrmeänä
Useampi lukio on ainakin alustavasti päättänyt jo hakea mukaan lukiokokeiluun. Yksi tällainen oli Ruoveden lukio, joka sittemmin perui hakemuksensa.
– Kyllä, laitoimme jo lehdistötiedotteen asiasta, mutta jouduimme pyörtämään päätöksemme, sanoo rehtori Jouko Heikkilä.
Syy on yksinkertainen: pienen lukion olisi vedettävä rinnalla myös niin sanottua normaalia tuntijakoa, joka teettäisi paljon työtä ja aiheuttaisi hankalia tilanteita.
– Alun perin tarkoitus oli, että jos lukio pääsee tähän kokeiluun, niin siellä järjestetään ainoastaan tämän uuden tuntijaon mukaista opetusta. Totuus olikin sitten toisenlainen, sanoo Heikkilä pettyneenä.
Hänen mukaansa pienillä lukioilla ei ole mahdollisuutta vetää kahta mallia rinnakkain.
– Ei, kyllä tämä kokeilu jää vain suurille ja keskisuurille lukioille, harmittelee Heikkilä.
Lukiolaisten liitto kannattaa laajempaa valinnaisuutta, mutta koulujen käytävillä asia vielä outo.
Kaikki oppilaat eivät näe tarvetta valinnaisuuden lisäämiselle, vaikka Lukiolaisten liitto sitä ajaakin. Kuvassa Ronja Juola ja Emma Halla-aho.
– Mun mielestä ei oo tarvetta tämän suurempaan valinnaisuuteen. Tarjonta on ihan hyvä tällaisena, sanoo Emma Halla-aho Kalajoen lukiosta.
– Kun ei vielä tiedä mihin suuntautuu tulevaisuudessa, niin on hyvä, että kaikkea on opiskellut vähän, arvioi Ronja Juola.
Nuorisovaltuuston varapuheenjohtajana toimiva Otto Luoma, sanoo, että liika valinnaisuus ei ole hyväksi.
– Jos olisin itse saanut valita, en olisi opiskellut yhteiskunnallisia aineita. Nyt kun olen niitä opiskellut, olen innostunut ja tähtään valtiotieteelliseen, sanoo Luoma.
Tällä hetkellä noin kolmannes lukio-opinnoista perustuu valinnaisuuteen.